Viisi suomalaishanketta tavoittelee Euroopan unionin ja Europa Nostran vuoden 2018 kulttuuriperintöpalkintoja (European Union Prize for Cultural Heritage / Europa Nostra Awards).
Konservointikategoriassa on kahden aikansa arkkitehtuurin merkkiteoksen – Gösta Juslénin suunnitteleman Lallukan taiteilijakodin ja Carl Ludvig Engelin Kansalliskirjaston – restauroinnit Helsingissä.
Turun kaupunki hakee Turun yliopistosäätiölle palkintoa kulttuuriperintötyölle omistautuneen toiminnan johdosta. Säätiö on mm. saattanut loppuun Vanhalinnan museo- ja kulttuurikeskuksen peruskorjauksen, ja sillä on omistuksessaan Bengtskärin majakka ja Alvar Aallon suunnittelema Villa Tammekann Tartossa, Maaherran makasiini Turun historiallisessa keskustassa sekä kulttuurihistoriallisesti arvokas Seilin saari yhteisessä omistuksessa Turun yliopiston kanssa.
Koulutus ja tietoisuuden lisääminen -luokassa haetaan palkintoa Kulttuurikasvatussuunnitelmalle, joka auttaa kuntia systematisoimaan koulujen kulttuuriopetusta. Samassa kategoriassa on ehdolla taiteilija ja professori Eero Nelimarkan eurooppalaisista vaikutteista kertova elokuva Eero Nelimarkka – per aspera ad astra.
Palkinnon saajat julkistetaan maalis–huhtikuussa. Palkittujen hankkeiden joukosta valitaan seitsemän Grand Prix -voittajaa, jotka saavat 10 000 euron suuruisen pääpalkinnon. Lisäksi yksi palkituista valitaan nettiäänestyksellä yleisön suosikiksi. Grand Prix -voittajat julkistetaan European Heritage Summitissa Berliinissä kesäkuussa. 18.–24. kesäkuuta järjestettävä European Heritage Summit on yksi ensi vuonna vietettävän Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden keskeisimmistä tapahtumista ja korvaa European Heritage Congressin 2018.
Europa Nostra on eurooppalainen kulttuuriperintöä vaaliva kansalaisjärjestö ja kulttuuriperintöyhdistysten liitto, joka toimii 40 maassa Euroopassa. Suomessa toimii järjestön paikallisyhdistys Europa Nostra Finland ry (EuNoF). Europa Nostran päätapahtuma European Heritage Congress järjestettiin itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi toukokuussa 2017 Turussa. Hankkeet1. Konservointi
Lallukan taiteilijakodin restaurointi
Arkkitehti Göstä Juslénin suunnittelema Lallukan taiteilijakoti on varhaisen funktionalistisen arkkitehtuurimme merkkiteos vuodelta 1933. Taiteilijakodista, joka oli ensimmäinen laatuaan Euroopassa, on vuosien varrella muodostunut merkittävä kulttuuri-instituutio. Lallukka suojeltiin rakennussuojelulailla vuonna 2012.
Edellisestä laajemmasta korjaustyöstä oli kulunut viisikymmentä vuotta, joten uusi talotekninen peruskorjaus oli väistämättä edessä. Katot ja ulkoseinät olivat teknisesti heikossa kunnossa. Harkitsemattomat muutokset olivat heikentäneet arkkitehtuurin laatua ja talon käytettävyyttä. Paisuva korjausvelka uhkasi pahimmillaan taiteilijakodin olemassaoloa.
Peruskorjauksen tarkoituksena oli talotekniikan uusiminen ja arkkitehtuurin alkuperäisen arvokkuuden palauttaminen. Rakennuksen elinkaarta haluttiin pidentää sen alkuperäisessä käyttötarkoituksessa.
Korjaustyöt aloitettiin vuonna 2010 ja saatiin päätökseen vuonna 2016. Ne ulottuivat koko rakennukseen ja puutarhaan. Arkkitehtitoimisto Freesen suunnittelema korjaustyö toteutettiin suojelumääräysten mukaisesti yhteistyössä Museoviraston kanssa.Kansalliskirjasto
Kansalliskirjasto on kulttuuriperinnön kannalta monella tavalla merkittävä kansallinen instituutio. Vuonna 1840 valmistunut rakennus on osa Carl Ludvig Engelin suunnittelemaa Helsingin empire-klassisistista Senaatintoria. Kansalliskirjasto on Suomen vanhin yliopistollinen kirjasto. Se kokoaa, säilyttää ja suojaa suomalaista kirjoitettua kulttuuriperintöä ja tuo sen suuren yleisön ja tutkijoiden saataville fyysisesti ja digitaalisesti. Kirjasto on suojeltu moninkertaisesti, mm. rakennussuojelulailla vuonna 2005.
Suojelumääräykset, rakennuksen symbolinen arvo, historia, materiaalien arvo ja merkitys kaupunkikuvassa asettivat vaatimustason rakennuksen kaikkien aikojen laajimmalle restaurointityölle. Tehtävänä oli säilyttää rakennus alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan kirjastona ja sopeuttaa rakennukseen uutta kirjastotekniikkaa. Kansallinen kulttuuriperintö ja arkkitehtuuri tuli säilyttää kokonaisuudessaan sekä antaa tuleville kävijöille mahdollisuus kokea Engelin suunnittelema tilasarja. On arvioitu, että kaikkiaan puolet käytettävissä olevista suomalaisista restauroijista työskenteli kirjastotyömaalla jossain korjaustyön vaiheessa. Julkisivut korjattiin Okulus oy:n suunnitelmien mukaan 2011-12, ja LPR-arkkitehtien suunnittelema laaja korjaustyö toteutettiin vuosina 2013–2015.3. Yksilön tai yhteisön kulttuuriperintötyölle omistautunut toiminta Turun yliopistosäätiö
Turun yliopistosäätiön tarinan voi katsoa alkaneen vuonna 1920, jolloin Turkuun perustettiin kaupungin ensimmäinen suomenkielinen yliopisto 22 000 lahjoittajan yhteisellä ponnistuksella. Turun Yliopistosäätiö aloitti toimintansa nykymuotoisena vuonna 1974, kun yliopisto siirtyi valtion omistukseen ja Turun Yliopistosäätiöstä tuli Turun yliopiston tukisäätiö.
Säätiöllä on vuonna 2017 yli 70 nimikkorahastoa, jotka on perustettu yksityishenkilöiden testamenttien ja lahjoitusten turvin. Yliopistosäätiön tehtävänä on pitkäaikainen, omaisuutta säilyttävä, arvoa lisäävä ja tuottava omaisuudenhoito. Omaisuuden tuotot jaetaan kunkin nimikkorahaston sääntöjen mukaisesti. Säätiö jakaa vuosittain noin 400 apurahaa yliopiston tutkijoille, yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa.
Osana säätiön sääntöjen mukaista tehtäväänsä Turun Yliopistosäätiö omistaa lukuisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Säätiön sijoituspolitiikka sallii esimerkillisesti – tarkan talous- ja käyttösuunnitelmatarkastelun jälkeen – myös sijoittamisen kohteisiin maiseman- ja rakennussuojelun ja kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimiseksi. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Turun Yliopistosäätiö on mm. saattanut loppuun Vanhalinnan museo- ja kulttuurikeskuksen peruskorjauksen sekä vakiinnuttanut ammattimaisesti johdetun museon toiminnan. Museossa käy yli 20 000 vierasta vuosittain.
Säätiöllä on omistuksessaan matkailijoiden suosima Bengtskärin majakka ja Alvar Aallon suunnittelema Villa Tammekann Tartossa. Siellä toimii Turun Yliopistosäätiön tutkijaresidenssi. Turun historiallisessa keskustassa sijaitseva Maaherran makasiini ja Seilin arvokas rakennuskokonaisuus Turun saaristossa on hankittu kahden viime vuoden aikana sijoituskohteeksi yhdessä Turun yliopiston kanssa.4. Koulutus ja tietoisuuden lisääminenKulttuurikasvatussuunnitelmat Suomessa
Kulttuurikasvatussuunnitelma on työkalu kulttuuri-, taide- ja kulttuuriperintökasvatuksen toteuttamiseen kunnassa osana opetusta. Se tekee opetuksesta tavoitteellista ja takaa kaikille oppilaille yhtäläiset mahdollisuudet saada kulttuurikasvatusta.
Vuonna 2015 aloitettiin Kulttuurivoltti-hanke suunnittelun tueksi. Hankkeessa luotu verkkotyökalu auttaa kuntia laatimaan kulttuurikasvatussuunnitelman. Sivusto on käännetty ruotsiksi ja englanniksi ks. http://www.kulttuurikasvatussuunnitelma.fi.
Hanke järjesti vuonna 2016 valtakunnallisen työpajakiertueen ”Kulttuuria kouluun!” Yhteensä työpajoissa oli 466 osallistujaa, ja kiertue tavoitti 83 Suomen kuntaa. Lisäksi hankkeessa järjestettiin 17 alueellista kehittämisprojektia eri puolilla Suomea.
Kulttuurikasvatussuunnitelmia oli hankkeen alkaessa 43 kunnassa. Hankkeen päättyessä vuonna 2016 suunnitelmia oli jo noin 90 Suomen kunnassa ja 50 kuntaan suunnitelma oli valmisteilla. Nyt kulttuurikasvatussuunnitelma on käytössä kaikissa Suomen suurimmissa kunnissa.
Kulttuurivoltti-hanketta johtivat Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja Lastenkulttuurikeskusten liitto yhdessä Taiteen edistämiskeskuksen, Opetushallituksen ja Kuntaliiton kanssa.Eero Nelimarkka – per aspera ad astraElokuva 18 min 2017, käsikirjoitus ja ohjaus Riitta Nelimarkka
Eero Nelimarkka – per aspera ad astra on dokumentaarinen lyhytelokuva rohkeasta ja kunnianhimoisesta taiteilijasta, joka jo 15 vuoden ikäisenä tiesi mitä tahtoi. Se on maalauksista ja dokumenteista rakennettu tiheä, vahvaan tarinaan perustuva musiikillinen visio ja montaasi, joka on syntynyt tuotantoyhtiö Senecan studiossa Helsingissä vuosina 2015–2017. Elokuvan materiaali on kerätty ja kuvattu lukuisissa museoissa, arkistoissa ja yksityiskokoelmissa Suomessa ja ulkomailla.
Hankkeen pyrkimyksenä on tehdä tunnetuksi perisuomalaisena pidetyn professori Eero Nelimarkan varhaiskauden herkkää, ranskalaisvaikutteista tuotantoa sekä hänen radikaalia ja eurooppalaista puoltaan. Lisäksi elokuva tuo yleisemminkin esiin 1900-luvun alun eurooppalaisen modernismin rantautumisen Itämeren takaiseen Suomeen. Näillä taidevaikutteilla on yhä huomattava merkitys kulttuurillemme.
Ensi-iltansa elokuva sai Helsingin kaupunginmuseossa HAMissa 14. syyskuuta 2017 Eero Nelimarkan näyttelyn avajaisissa, ja sitä esitetään museon auditoriossa 4. helmikuuta saakka. Toinen ensi-ilta oli 10. lokakuuta 2017 professori Eero Nelimarkan syntymäpäivänä Nelimarkka-museossa Alajärvellä.Julkaistu 22.11.2017
Takaisin