Kartoitimme loka-marraskuussa Safan jäsenten kokemuksia tekoälyn käytöstä ja mahdollisuuksista arkkitehdin työssä. Kyselyn mukaan Safan jäsenet hyödyntävät tekoälyä suunnittelutyössä melko vähän. Yli puolet vastaajista käyttää tekoälyä tiedon etsimiseen ja noin kolmasosa apuna ideoinnissa.
Safan jäsenille lähetettyyn kyselyyn vastasi 111 arkkitehtia. Kyselyn toteutti Safassa TET-harjoittelijana toiminut Asiya Yousfi, mentorinaan Safan erityisasiantuntija Kasmir Jolma.
Tekoälyä hyödynnetään eniten tiedonhakuun, ideoinnin tukena luonnosvaiheessa ja havainnekuvien luomiseen.
Suunnittelutehtävissä tekoälyn käyttö on vielä vähäistä. Vain kahdeksan prosenttia vastanneista ilmoitti käyttävänsä tekoälyä mallinnuksen apuna ja kolmannes vastaajista (32 %) ei ole käyttänyt tekoälyä työssään lainkaan.
Vähäistä tekoälyn käyttöään moni perustelee puutteellisella tietotaidolla. Kannustavia esimerkkejä arkkitehtuurin alalta kaivataan.
Kaikkeen tekoälyn ei koettu taipuvan kovin hyvin, kuten korjausrakentamisen yksilöllisiin ratkaisuihin. Myös eettiset kysymykset ja tekoälyn seuraukset ihmisen omalle luovuudelle ja arkkitehtuurin laadulle herättävät huolta. Monet vastaajat painottavat, että tekoäly on työkalu, jonka avulla voi täydentää osaamista, mutta ei korvata arkkitehdin luovuutta ja ymmärrystä.
Tekoälyä käyttävät puolestaan pitivät sen etuna rutiinitehtävien, kuten raportoinnin, visualisoinnin ja mallinnusten nopeutumista. Tämä on omiaan vapauttamaan aikaa luovaan työhön.
Kyselyn toteuttanut Asiya Yousfi on nelinkertainen Tutki-Kokeile-Kehitä (Tukoke) -nuorten tiedekilpailun voittaja. Hänellä on kokemusta tilastoanalyyseista R-ohjelmalla, muun muassa glioomien epidemiologia-tutkimuksessa, jolla hän on voittanut tiedekilpailun yläkoulun sarjassa.