Tuoreinta kotimaista arkkitehtuuria esittelevä Suomen arkkitehtuurin kaksivuotiskatsaus tarjoaa läpileikkauksen ajankohtaisiin ilmiöihin ja korkeatasoisiin toteutuksiin. Katsauksen järjestävät yhdessä Arkkitehtuurimuseo, SAFA ja Alvar Aalto -säätiö ja sen tuomariston muodostaa kansainvälinen kokoonpano arkkitehtuurin ammattilaisia.
Tänä vuonna katsauksen tuomariston puheenjohtajana toimii portugalilainen arkkitehti Gonçalo Byrne, joka on aikaisemmin toiminut muun muassa Mies van der Rohe -palkinnon tuomarina. Tuomariston muut jäsenet ovat arkkitehti Maire Mattinen sekä arkkitehti ja toimittaja Anni Vartola.
Tuomaristo on päätynyt valitsemaan yli 70 ehdotuksen joukosta 16 arkkitehtuurikohdetta, jotka edustavat ajanmukaista suunnittelua ja tasokkaita korjausrakennushankkeita.Kohteet ovat:
Aalto-yliopiston päärakennus Dipoli, peruskorjaus (Arkkitehtitoimisto ALA Oy)
As. Oy Arabiankatu 8 (Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy)
As. Oy Helsingin Hiirenporras ja As. Oy Kissankita, Aleksis Kiven katu 19 (Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy)
Kehärata, Lentoasema (PES-Arkkitehdit Oy)
As. Oy Kampin Helmi, Pohjoinen rautatiekatu 30 (Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy)
Center for Systems Biology Dresden (Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy)
Heka Koirasaarentie 36 (Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy)
Helsingin kaupunginteatteri, peruskorjaus (LPR-arkkitehdit Oy)
Lonnan sauna (OOPEAA Office for Peripheral Architecture)
Kansalliskirjasto, peruskorjaus (LPR-arkkitehdit Oy)
Länsiterminaali 2 (PES-Arkkitehdit Oy)
Savusauna Joensuu (Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy)
Suvelan kappeli (OOPEAA Office for Peripheral Architecture)
Tarton Paavalinkirkko, peruskorjaus (Kari Järvinen ja Merja Nieminen, arkkitehdit SAFA)
Töölön kirkko, peruskorjaus (Arkkitehtuuritoimisto Käpy ja Simo Paavilainen Oy)
Helsingin yliopiston Tiedekulma (JKMM Arkkitehdit)Juryn lausunto 5.4.2018
Conçalo Byrne, Maire Mattinen ja Anni Vartola
Arkkitehtuuri voi vuoden 2018 katsaukseen lähetettyjen kilpailuehdotusten määrän ja monipuolisuuden perusteella Suomessa hyvin. Arkkitehdit työskentelevät aktiivisemmin kuin koskaan ja on selvää, ettei tämän vuoden katsaus pysty tuomaan yleisön tarkasteltavaksi kuin pienen osan siitä, mikä nykyarkkitehtuurissa on tällä hetkellä merkittävää.
Yhteiskunnallista kontekstia ajatellen jury haluaa onnitella katsaukseen valittuja arkkitehteja heidän määrätietoisesta työstään korkean laadun saavuttamiseksi, olipa kyseessä sitten pieni tai suuri projekti tai olivatpa käytettävissä olevat resurssit yltäkylläiset tai vaatimattomat. Tällaisina aikoina, kun Suomi rakentaa kuumeisesti uutta ja peruskorjaa vanhaa ja lukuisten uusien asuinrakennusten, koulujen, kauppakeskusten, toimitilakeskittymien ja julkisen liikenteen hankkeiden noustessa vauhdilla, on erityisen tärkeää säilyttää maltti ja katsoa urakoitsijoiden ja sijoittajien – samoin kuin arkkitehtuurimedian, jos rehellisiä ollaan – lyhytkestoisia intressejä pidemmälle. Lopullinen kohdevalikoima todistaa, että arkkitehtuurin vanha eetos suunnitella parempaa arkiympäristöä ei ole klisee, vaan taiteenlajin syvin ydin.
Nämä 16 projektia, jotka jury yksimielisesti, joskin perusteellisen ja jopa tuskallisen vaikean neuvonpidon jälkeen, valitsi edustamaan suomalaisen arkkitehtuurin parhaimmistoa vuonna 2018 osoittavat, ettei Suomessa tällä hetkellä vallitse mitään tiettyä arkkitehtonista koulukuntaa tai ylivoimaista trendiä – korkean laadun koulukunta poislukien. Jury onkin erityisen kiinnostunut näkemään, kuinka ammattikunnassa nyt vallitsevat tunnelmat tulevat lähivuosina entistä enemmän lisäämään kokeilunhalua, kasvattamaan luottamusta hyvän arkkitehtuurin voimaan ja kultivoimaan ammatillista asiantuntijuutta. Suomen nykyarkkitehtuurin parhaat piirteet osoittavat ihailtavaa kunnioitusta rakennusperintöä kohtaan, käytettävyyden huomioimista, lupaavaa tilallisten ja esteettisten konventioiden uudelleenarviointia sekä halua luopua itsekeskeisestä turhamaisuudesta yhteisen hyvän vuoksi.
Jää nähtäväksi, kestävätkö uudet rakennukset aikaa yhtä erinomaisesti kuin valitut peruskorjaushankkeet, jotka todistavat historiamme suurten arkkitehtuurikohteiden laadusta. Jury asettaa toivonsa arkkitehteihin ja heidän intoonsa jatkaa kunnianhimoista työskentelyä paremman rakennetun ympäristön puolesta myös tulevaisuudessa.
Kaksivuotiskatsauksen tulokset esittelevä näyttely avautuu yleisölle Arkkitehtuurimuseossa 13.6.2018. Kaksivuotiskatsauksen näyttelysuunnittelusta vastaa työryhmä, jonka muodostavat Klaus Aalto ja Hanna Anonen.Julkaistu 9.4.2018
Takaisin