Luonnos kaavoitus- ja rakentamislaiksi on sekä rakenteeltaan että sisällöltään keskeneräinen ja epätasainen, ja se tulee palauttaa valmisteluun, SAFA toteaa lakiluonnosta koskevassa lausunnossaan. Korjausrakentaminen tulee laissa nostaa tasavertaiseksi lähtökohdaksi uudisrakentamisen rinnalle.
Lakiehdotus ei vastaa sille asetettuihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin: hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaation edistäminen.
– Lakiesityksessä ei ole oikeusohjetta, jolla kannustettaisiin vanhan rakennuskannan kunnostamiseen. Jotta voisimme Suomessa saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035, pitää uuden lain ohjata ensisijaisesti käyttämään, säilyttämään, korjaamaan ja muokkaamaan jo olemassa olevaa rakennuskantaa. Uuden rakennuksen energiansäästöistä syntyvä hyöty alkaa vaikuttaa vasta 30–40 vuoden päästä – tuloksia on saatava nopeammin, SAFAn erityisasiantuntija Heini Korpelainen sanoo.
– Purkamisen pitää olla vasta viimeinen vaihtoehto. Jokaisen hankkeen kohdalla tulisi tarkkaan pohtia, onko olemassa olevaa rakennusta mahdollista korjata uudisrakentamisen sijaan, tai voiko vanhasta rakennuksesta säästää edes rungon, Korpelainen toteaa.
Rakentamisluvan jakaminen kahtia johtaisi sekavaan sääntelyyn
Lakiuudistuksessa ehdotetaan rakentamisen lupamenettelyn jakamista alueidenkäytölliseen sijoittamislupaan ja teknisiä vaatimuksia käsittelevään toteuttamislupaan. Myös kuntien rakennusvalvonnat jaettaisiin kahteen kastiin: tavanomaisen tai vaativan tasoisiin, riippuen henkilökunnan koulutuksesta, kokemuksesta ja osaamisesta.
SAFA ei kannata kumpaakaan näistä uudistuksista. Kaupunki- ja maisemakuvallinen tarkastelu on oleellinen osa rakentamislupaa. Rakentamislupamenettelyyn kuuluu sekä teknisten ominaisuuksien tarkastaminen että toimivuuden ja kokemuksellisen laadun vaatimukset, kuten kauneus ja viihtyisyys.
SAFA toteaa lausunnossaan, että järjestelmämuutos johtaisi sekavaan sääntelyyn. Kaksivaiheisella lupamenettelyllä saavutettavat mahdolliset hyödyt olisivat järjestelmän monimutkaisuuteen nähden vaatimattomia. Vaarana on myös, että lakiehdotus kaventaisi rakentamisen laatu -käsitettä koskemaan vain teknistä laatua.
Sääntelyn tulee olla selkeää ja ennakoitavaa, hyvään suunnitteluun ja rakentamisen lopputulokseen kannustavaa.
Lain säädeltävä kaikkia toimijoita, ei vain viranomaisia
Kokonaisuudistusta käynnistettäessä oletettiin lain uudistamistarpeiden koskevan ensisijaisesti maankäytön osuutta. Alueidenkäytön ja rakentamisen osioiden yhteensovittaminen on kuitenkin jäänyt tekemättä: lakiluonnoksessa vaikutuksiltaan merkittävimmät muutosehdotukset keskittyvät rakentamista koskeviin säädöksiin.
– Rakentamista koskevat luvut keskittyvät liiaksi vain viranomaistoiminnan sääntelyyn. Monet pykälät, joiden tulisi koskea kaikkia rakennetun ympäristön suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon tahoja, on lakiluonnoksessa rajattu koskemaan vain viranomaisia. Laissa tulee säätää kaikkea rakentamista koskevista laadullisista vaatimuksista, Korpelainen sanoo.
Lakiuudistus pitää palauttaa valmisteluun
SAFA esittää, että lausuntokierroksen yhteenvedon tulokset tulee julkaista ja tuloksista käydä laajaa keskustelua. Lakiuudistuksen valmistelua pitää jatkaa parlamentaarisesti ja yhteistyössä maankäytön ja rakennusalan toimijoiden kanssa. Lakiluonnoksesta sitä tukevine asetuksineen tulee järjestää uudet lausuntokierrokset.
Suomen Arkkitehtiliiton lausunto luonnoksesta kaavoitus- ja rakentamislakiehdotukseksi
Lisätietoja:
– Heini Korpelainen, erityisasiantuntija, SAFA, p. 040 187 6414
– Pia Selroos, erityisasiantuntija, SAFA, p. 041 528 2952