Arkkitehtiuutisten ja Arkkitehti-lehden lukijatutkimus toteutettiin maalis-huhtikuussa verkkokyselynä. Osa lukijoista sai kutsun vastata au:n kyselyyn, osa ARKin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lukijoiden kokemuksia ja mielipiteitä lehtien sisällöistä, formaateista ja kiinnostavuudesta. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy. Artikkeli on julkaistu myös Arkkitehtiuutisten numerossa 5/2020. Teksti: Mette Turtola.
Arkkitehtiuutisten kysely lähetettiin 1 800 henkilölle. Heistä kyselyyn vastasi 207 henkilöä eli noin 11 %.
Arkkitehtiuutiset on hyvin luettu lehti: kolme neljästä ilmoitti lukevansa jokaisen numeron. Lukemiseen enemmistö vastaajista käytti aikaa puolen tunnin molemmin puolin. Vastauksissa näkyivät ruuhkavuodet: erityisesti 35–55-vuotiaat käyttivät lukemiseen alle puoli tuntia.
Syinä lehden lukemiseen erottuivat pysyminen kärryillä siitä, mitä arkkitehtien piirissä tapahtuu (74 %), sekä se, että lehti tarjoaa tietoa, jota ei muista lähteistä saa (60 %).
Lehti koettiin kaikissa ikäryhmissä tärkeäksi: vähintään melko tärkeä se oli 80 %:lle kaikista vastaajista. Puolet vastaajista säilytti lehden, puolet ei. Painettu lehti oli silti huomattavasti luetumpi (89 %) kuin näköislehti verkossa.
Lehden sisällöistä yli puolia vastaajista kiinnostivat ajankohtaiset ilmiöt, kilpailu-uutiset ja haastattelut. Noin kolmannes piti kiinnostavina ammatissa-sarjaa, pääkirjoitusta, tapahtumauutisia sekä kolumnia. Jäsenasiat koki kiinnostaviksi 18 % vastaajista. Kaikkia sisältötyyppejä luettiin mieluiten painetusta lehdestä. Lievänä poikkeuksena tästä olivat jäsenasiat, joita seurattiin myös SAFAn verkkosivuilta tai uutiskirjeestä.
SAFAn verkkosivuilla vierailtiin muutamia kertoja kuussa tai harvemmin. Verkkosivut koki vähintään melko hyödyllisiksi 60 % vastaajista. Yli puolet vastaajista arvioi verkkosivujen ulkoasun ja visuaalisuuden sekä sisällön kiinnostavuuden vähintään melko hyväksi. Rakenteen selkeydessä ja tietojen löydettävyydessä koettiin sen sijaan puutteita.
Kolmasosa vastaajista seurasi jotakin SAFAn tai au:n sosiaalisen median kanavaa. Vastauksissa oli hajontaa ikäryhmän mukaan: alle 35-vuotiaista mitään somekanavaa ei seurannut 42 %, kun taas yli 65-vuotiaissa vastaava osuus oli 78 %.
Myös Arkkitehti-lehden kysely lähetettiin 1 800 henkilölle. Siihen vastasi 270 henkilöä eli 15 % kyselykutsun saaneista.
Arkkitehdin jokaisen numeron luki 63 % vastaajista. Vastauksissa oli runsaasti hajontaa ikäryhmittäin: yli 65-vuotiaista jokaisen numeron luki 83 %, kun taas 35–65-vuotiaiden ryhmissä luku sijoittui 50 %:n ympärille. Lehden lukemiseen käytettiin aikaa pääosin noin puoli tuntia.
Suosituimpia syitä lehden lukemiseen olivat ajankohtaisten projektien ja laadukkaiden arkkitehtuurikuvien esitteleminen (74 %), pysyminenkärryillä siitä, mitä arkkitehtuurin piirissä tapahtuu (69 %), sekä se, että lehti tarjoaa tietoa, jota ei muista lähteistä saa (52 %).
Selkeästi tärkeimmäksi sisällöksi lehdessä koettiin arkkitehtuurikohteiden esittely (87 %). Seuraavaksi tärkeimpinä pidettiin kansainvälisiäesimerkkejä (41 %) ja ajankohtaisia ilmiöitä (35 %). Kiinnostavimpien aihealueiden kolmen kärkeen ilmoituksista arvioitiin rakennustuotteet (70 %), kalusteet ja sisustus (63 %) sekä valaistus (60 %).
Hieman yli puolet vastaajista toivoi lehteen enemmän projektiesittelyjä. Yli 40 % vastaajista halusi lukea enemmän asia-aiheita, syvällistä tutkivaa journalismia sekä kommentteja ajankohtaisista asioista.
Painetun lehden ilmoitti säilyttävänsä 81 %. Painettu lehti oli myös selkeästi tärkein kanava sisältöjen seuraamiseen (96 %). Lehden sometilejä seurasi alle kymmenesosa vastaajista, ja lehden verkkosivuja käytti noin neljäsosa. Verkkosivuilla tärkeimpänä pidettiin vanhojen lehtien arkistoa (64 %).
Kyselyyn vastanneista 63 % oli sitä mieltä, että nykyiset painetun ja verkkolehden kanavat ja sisällöt olivat riittäviä. Uutiskirjeen kokisi kiinnostavaksi 27 %. Myös videot, runsaammat somesisällöt ja podcastit saivat kukin noin 10 %:n kannatuksen.
Kolme neljästä ARKin kyselyyn vastanneesta seurasi mieluiten painettuja julkaisuja, ja au:n kyselyyn vastanneista niitä suosi 88 %. Molemmissa joukoissa oltiin pääosin (noin 75 %) sitä mieltä, että SAFAn painojulkaisuja on tällä hetkellä sopiva määrä. Kymmenisen prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti painojulkaisuja olevan liikaa. Pieni osa vastaajista myös koki, että julkaisujen sisällöissä oli päällekkäisyyksiä.
Suurin osa piti molempien lehtien ilmestymistiheyttä sopivana. Kummassakin kyselyjoukossa 15 % oli sitä mieltä, että ilmestymistiheyttä voisi harventaa.
Molempien kyselyiden vastaajien mielestä liiton painojulkaisujen selkeästi tärkein tehtävä oli kotimaisen arkkitehtuurin seuraaminen (yli 90 %vastaajista). au:n kyselyyn vastanneet arvostivat myös asiantuntijoiden ja ilmiöiden esittelyä (65 %), ja molemmissa lehdissä arvostettiin suomalaisen arkkitehtuurin kulttuurin ja keskustelujen tallentamista (au 61 %, ARK 60 %). ARKin kyselyyn vastanneet näkivät lisäksi tärkeänä kansainvälisen arkkitehtuurin seuraamisen (63 %).