Paimion Parantolan kehittämiseksi on perustettu säätiö, jonka perustamisasiakirja allekirjoitettiin 27. lokakuuta. Säätiön perustajia ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, valtio, Alvar Aalto -säätiö sekä Paimion ja Turun kaupungit.
Valtion puolesta perustamisasiakirjan allekirjoittivat tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. ”Funktionalismin ihanteita edustava parantola vei suomalaista arkkitehtuuria maailmankartalle. Perustettavan säätiön avulla voidaan säilyttää Aallon uraauurtavan työn rakennus- ja kulttuuriperinnöllinen arvo”, ministerit iloitsivat säätiön perustamisesta sekä kiittivät työhön osallistuneita.
Perustettavan Paimion parantola -säätiön tarkoituksena on suojella parantolan arkkitehtuuria ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta henkistä ja aineellista pääomaa, edistää niihin liittyviä arvoja sekä säilyttää parantolakiinteistön ja irtaimiston muodostamaa kokonaisuutta.
Säätiön hallituksen jäseniksi on nimetty diplomi-insinööri Olavi Hiekka (Suomen valtio), elinkeinojohtaja Mika Ingi(Paimion kaupunki), kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen (Turun kaupunki), arkkitehti Henna Helander (Alvar Aalto -säätiö sr.), varatuomari Heikki Alanen (Oy Artek Ab) sekä edellä mainittujen lisäksi CEO Mirkku Kullberg.
Valtio luovuttaa säätiön peruspääomaksi 500 000 euroa ja sitoutuu rahoittamaan säätiötä enintään 2,5 miljoonalla eurolla seuraavan neljän vuoden aikana. Lisämääräraha on kertaluonteinen. Sekä Alvar Aalto -säätiö että Paimion ja Turun kaupungit luovuttavat säätiön peruspääomaksi 30 000 euroa.
Paimion parantolan omistava Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä luovuttaa säätiölle parantolan kiinteistöt rakennuksineen ja irtaimistoineen.
Paimion parantola on vuosina 1929-33 rakennettu poikkeuksellinen kokonaistaideteos. Suunnittelijoina toimineiden Alvar ja Aino Aallon ajattelun keskiössä oli ihminen ja arkkitehtuurin parantava vaikutus. Tuberkuloosiparantolan rakennuskokonaisuus toteutettiin pienimpiinkin kalustuksen yksityiskohtiin asti Aaltojen näkemyksen mukaisesti. Siinä voitiin toteuttaa erityisen hyvin uusien 1930-luvun funktionaalisten oppien mukaista suunnittelua, rakentamista ja muotoilua.
Päärakennukseen tehtiin Aallon toimiston suunnitelmien mukaan leikkaussiipi 1950-luvun lopulla, ja 1960 luvulla viereen kohosi henkilökunnan asuntoja. Parantolassa hoidettiin tuberkuloosipotilaita 1960-luvulle saakka, minkä jälkeen parantolaa muutettiin asteittain yleissairaalaksi. Varsinaiset sairaalatoiminnot loppuivat 2010-luvun puolivälissä.