New Standards -verkkosivusto antaa esimakua Suomen näyttelystä Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa ja kutsuu mukaan osallistumaan
Jälleenrakennuskaudella maailman suurimmaksi esivalmistettujen puurakennusten vientiorganisaatioksi kasvanut Puutalo Oy vei koteja kaikille asutuille mantereille. New Standards -näyttelyn verkkosivuilla kerätään päivitettävän kartan avulla tietoa toistaiseksi tuntemattomista Puutalo-kohteista.
Tänään julkaistu verkkosivusto toimii prologina Suomen paviljongin New Standards -näyttelylle ensi vuoteen siirtyneessä Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa.
Muuttuneen maailmantilanteen vuoksi Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo on päättänyt tuoda näyttelyn koettavaksi myös digitaalisessa muodossa. Verkkosisällöt julkistetaan kokonaisuudessaan toukokuussa 2021, kun biennaalinäyttely avautuu, mutta jo nyt näyttelyn teemoihin pääsee kurkistamaan sivustolla newstandards.fi.
Biennaalin siirtymistä vuodella eteenpäin hyödynnetään myös avaamalla yleisölle mahdollisuus osallistua näyttelyn tiedonkeruuseen.
New Standards -projekti tekee uraauurtavaa tutkimusta Puutalo Oy:stä, jonka 21 puuteollisuusyritystä perusti vuonna 1940 vastaamaan sodan vuoksi kotinsa menettäneiden suomalaisten asuttamistarpeeseen. Tehdasvalmisteisista puuelementeistä voitiin nopeasti ja edullisesti pystyttää koteja, ja elementtitekniikkaa oli helppo hyödyntää myös muiden rakennustyyppien, kuten koulujen, sairaaloiden ja myymälöiden, rakentamisessa.
Jälleenrakennuskaudella hyville rakentamisratkaisuille oli suuri kysyntä ympäri Euroopan, ja suomalaisten puuelementtitalojen tuotanto laajeni valtavaksi globaaliksi vienniksi. 1940-luvun loppuun mennessä maailman suurimmaksi esivalmistettujen puutalojen suunnittelu- ja myyntiorganisaatioksi kasvanut yritys toimitti lähes yhdeksän miljoonaa kerrosneliömetriä puurakennuksia eri puolille maailmaa. Talojen vastineeksi Suomeen tuotiin hyödykkeitä, joista täällä oli pulaa, kuten öljyä, terästä, hiiltä, voita, kahvia ja appelsiineja.
Suomessa lähes jokainen on joskus nähnyt Puutalon valmistamia taloja, mutta niiden tausta on jäänyt tuntemattomaksi. Näyttelyn kuraattorit Laura Berger, Philip Tidwell ja Kristo Vesikansa ovat tutkineet yli vuoden ajan yhtiön arkistolähteitä ja dokumentoineet sen valmistamia rakennuksia. Näyttelyhanke tuo tämän tutkimustyön pohjalta esiin vaatimattomista lähtökohdista maailmanmenestykseen ponnistaneen yrityksen tarinaa.
”Puutalo Oy:n valmistamat rakennukset ovat erinomainen todiste siitä, ettei standardisointi ja esivalmistus väistämättä tuota monotonista tai epäinhimillistä arkkitehtuuria. Yhtiön arkkitehdit ja insinöörit suunnittelivat 15 vuodessa parituhatta rakennustyyppiä mitä moninaisimpia ilmasto-oloja ja elämäntapoja varten. Olemme käyneet Elinkeinoelämän keskusarkistossa läpi kymmeniä tuhansia piirustuksia, valokuvia ja muita dokumentteja, jotka ovat olleet varastoituina vuosikymmenten ajan. Näyttelyyn valitsemamme dokumentit havainnollistavat, miten monilla tavoilla arkkitehtuuri, kulttuuri ja maailmankauppa kietoutuivat yhteen sodan jälkeisinä vuosina”, kuraattorit kertovat tutkimushankkeestaan.
”Aineistot kertovat – usein huvittavallakin tavalla – millaiseksi suomalaiset arkkitehdit kuvittelivat elämän eri puolilla maailmaa. Koteja ja niiden asukkaita esittäviin yksityiskohtaisiin piirustuksiin sisältyy hurmaavia arkielämän kuvauksia, argentiinalaisesta antiloopin metsästäjästä lampaita ruokkivaan ranskalaistyttöön.”
Taloja on edelleen jäljellä tuhansia eri puolilla maailmaa. Arkistoaineiston vastapainoksi näyttely dokumentoi sitä, miten talot ovat lähes 80 vuoden aikana mukautuneet uusien asukassukupolvien tarpeisiin ja miten niissä eletään tänä päivänä. Palkitun valokuvaajan Juuso Westerlundin dokumentaariset kuvat tuovat tarinaan henkilökohtaisen ja inhimillisen tason, kun asukkaat eri puolilla maailmaa ovat avanneet kotinsa ja elämänsä kameran kuvattaviksi.
Nyt julkaistava sivusto sisältää kartan, jonka avulla voi tutkia eri maihin suuntautunutta Puutalo-vientiä. Kartta täydentyy hankkeen aikana, ja uusien kohteiden kartoittamiseksi yleisö kutsutaan kertomaan tiedossaan olevista rakennuksista ja alueista. Näin ihmisillä ympäri maailman on mahdollisuus osallistua Suomen näyttelyhankkeeseen.
Nettisivuston on suunnitellut Ville Niemi / Viiksimaisteri, ja ilmeen sille on antanut näyttelyn ja sen yhteydessä julkaistavan kirjan graafikko Päivi Häikiö. Puutalo-maailmankartan teknisestä toteutuksesta vastaa Mapita Oy.
Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo vastaa Suomen paviljongin näyttelystä Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa nyt toista kertaa. Taidebiennaalin kanssa vuorotteleva arkkitehtuuribiennaali on järjestetty vuodesta 1980 lähtien, ja siitä on muodostunut alan tärkein kansainvälinen esittämisfoorumi: vuoden 2018 biennaalissa kävi puolen vuoden aikana 275 000 näyttelyvierasta. Vuodelle 2020 suunniteltu, järjestyksessä 17. arkkitehtuuribiennaali siirrettiin koronapandemian vuoksi ensi vuoteen, ja se on avoinna 22.5.–21.11.2021.