Arkkitehtiopiskelijat vastasivat taas kyselyyn opiskelusta ja hyvinvoinnista. Opinnot koetaan vahvasti kuormittaviksi. Uutinen on myös julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 2/2020.
Teksti: Emma Savela, SAFAn opiskelijavastaava.
SAFAn koulutus- ja tutkimustoimikunta teetti marras-joulukuussa 2019 arkkitehtiopiskelijoille kyselyn, jonka aiheina olivat hyvinvointi ja yhdenvertaisuus sekä työ ja ura. Vastaava kysely on tehty vuosina 2015, 2012 ja 2010.
Kyselyissä on seurattu opiskelijoiden hyvinvointia ja opintojen etenemiseen liittyviä seikkoja. Viime vuosina näihin ovat vaikuttaneet muun muassa opiskelijan toimeentulon ja opintotuen muutokset, yliopiston rahoitus sekä kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen siirtyminen. Opiskelijoiden arkeen eri kouluilla ovat vaikuttaneet myös esimerkiksi uudet tutkintorakenteet ja muuttuneet opiskelutilat.
Tässä kirjoituksessa käsitellään kyselyn hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta koskevia osioita. Työskentely- ja ura-asioita puretaan au:n seuraavassa numerossa.
Opintoilmapiiri on pääosin hyvä
Kyselyn ensimmäinen kokonaisuus ”Hyvinvointi ja yhdenvertaisuus” oli jaettua alaotsikoihin, jotka olivat opintojen sujuvuus ja laatu, opintojen kuormittavuus, opinnot ja toimeentulo, opinnot ja terveys, opinnot ja yhdenvertaisuus. Ryhmittelyllä pyrittiin selkeyttämään kyselyä.
Opintojen sujuvuuden ja laadun suhteen kehitettäväksi teemaksi nousivat opintojen ohjaus sekä käytännön järjestelyt. Tyytyväisimpiä opintojen ohjaukseen oltiin Tampereella ja Oulussa, joissa tyytyväisiä oli 45 % vastaajista. Aallossa vastaava luku oli 35 %. Avovastauksissa esiin nousi kurssi- tai opetushenkilökuntakohtainen suuri vaihtelu, mikä vaikutti esimerkiksi käytännön järjestelyihin.
Joistain haasteista huolimatta opintoilmapiirin koki hyväksi tai erittäin hyväksi 80 % vastanneista, ja opiskelu tuntui mielekkäältä 63 %:n mielestä. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) ilmoitti tehneensä 81 % vastaajista.
Kilpailuhenkisyys kuormittaa
Kyselystä nousi voimakkaasti esiin arkkitehtiopiskelijoiden kuormittuneisuus. Kandivaiheen opintojen työmäärän totesi liian suureksi Aallossa 62 % vastaajista (2015: 70 %), Oulussa 52 % (2015: 56 %) ja Tampereella 37 % (2015: 11 %). Vain 19 % sanoi aikansa riittävän hyvin koulun ulkopuolisiin harrastuksiin ja vapaa-aikaan.
Avovastauksissa kuormittavuuteen vaikuttavina tekijöinä mainittiin muun muassa yleinen epäselvyys ja epävarmuus, haasteet opintojen suunnittelussa sekä opiskelutaitojen ja työkalujen puutteellinen hallinta. Myös opiskelijoiden keskinäisen kilpailuhenkisyyden ja ”all-nighter”-kulttuurin mainittiin ruokkivan kuormittavuutta: monet opiskelijat tekevät suunnittelukurssien eteen huomattavasti enemmän töitä kuin opintopistemäärä vaatisi.
Toimeentulo huolettaa etenkin pääkaupunkiseudulla
Kyselyvastauksissa näkyivät opiskelijoiden toimeentuloon viime vuosina tehdyt muutokset. Toimeentulon haasteet korostuivat etenkin Aallossa, sillä pääkaupunkiseudulla asuntojen vuokrat ovat muuta maata korkeammat.
Osa vastaajista nostikin esiin sen, että opintoraha ja asumistuki eivät yksin riitä kattamaan toimeentuloa, jolloin työssäkäynti tai lainan ottaminen on välttämätöntä. Vastanneista opintorahaa ilmoitti nostavansa noin 63 % ja opintolainaa 48 %. Opintolainan nostamisessa paikkakuntakohtaiset erot olivat suuret: Aallossa ja Oulussa noin 60 % kertoi nostavansa lainaa, kun Tampereella vastaava luku oli 32 %.
Valtakunnallisessa vertailussa arkkitehtiopiskelijoista suhteellisen moni nostaa opintolainaa. Kaikkien korkeakouluopiskelijoiden Opiskelijabarometrissa (2014) lainaa arveli ottavansa vain 24 % opiskelijoista.
Stressiä tai ahdistusta melkein kaikilla
Opinnot ja terveysosiossa kysyttiin psyykkisten ja fyysisten oireiden kokemisesta opintojen aikana. Psyykkisiä oireita vastanneista oli kokenut yhteensä noin 87 %. Aallossa stressiä tai ahdistusta opintojen aikana oli kokenut 91 % vastaajista, Tampereella 86 % ja Oulussa 83 %. Apua oireisiinsa oli hakenut 43 % vastaajista (2015: 25 %). Fyysisiä oireita oli kokenut 85 % vastaajista, mikä oli selkeästi edellisen kyselyn lukemaa (2015: 50 %) suurempi.
Korkeita lukuja voi selittää se, että mielenterveysongelmista ehkä puhutaan aiempaa enemmän. Myös apua uskalletaan hakea, vaikkakin edelleen vain alle puolet oli hakenut oireisiinsa apua. Kysymyksessä ei myöskään tarkennettu, minkä asteista tai kuinka jatkuvaa psyykkinen tai fyysinen oireilu on ollut.
Epäasiallista käytöstä kokenut joka viides
Opinnot ja yhdenvertaisuus -osio oli kyselyssä kokonaan uusi, ja vastausten perusteella se oli hyvä ja tarpeellinen lisäys. Kysymykset koskivat epäasiallisen käytöksen, häirinnän ja syrjinnän kokemista.
Epäasiallista käytöstä opintojensa aikana oli kokenut noin joka viides vastanneista. Avovastauksissa esimerkkeinä epäasiallisesta käytöksestä mainittiin muun muassa epäasialliset kommentit kritiikkitilanteissa. Häirintää oli kokenut noin 4 % ja syrjintää 3,5 % vastanneista.
Kyselystä selviää, että opiskelijoiden hyvinvoinnin taustat ovat moninaiset ja tilanteet yksilöllisiä. Opiskelijoiden työkykyyn eli opiskelukykyyn vaikuttavat niin opiskelutaidot, opiskeluympäristö, opetustoiminta kuin omat voimavarat (opiskelukyky.fi). Lisäksi suunnittelualan kilpailuhenkisyys ja korkea motivaatio voivat ruokkia kuormittuneisuutta. Arkkitehtiopiskelijoiden kuormittuneisuus onkin otettava vakavasti. Huomioitavaa kyselyn tuloksissa on myös yhdenvertaisuusteemasta nousevat epäasiallinen käytös, häirintä ja syrjintä, joihin puuttuminen on äärimmäisen tärkeää.
Kyselyn tulokset on käsitelty SAFAn koulutus- ja tutkimustoimikunnassa, ja ne on toimitettu kouluille jatkotoimenpiteitä varten. Lisäksi killat ja Opiskelija-SAFA käyvät tulokset läpi opiskelijoiden kanssa.
Tutustu kyselyn tuloksiin: