“Europan-kilpailu ratkaisee todellisia 2020-luvun haasteita, kuten rakentamisen ja luontokadon välillä tasapainoilua tai rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia. Kausittain uudistuvat teemat varmistavat, että parhaimmisto ehdotuksista elää ajassa.“
Europan on kansainvälinen kilpailu nuorille arkkitehdeille, jossa suunnitellaan ympäri Eurooppaa. Europan-arkkitehtuurikilpailun 17. kausi päättyi joulukuussa tulosten julkaisuun. Mukana oli 51 kilpailukohdetta, jotka sijaitsivat 12 eri maassa. Kohdehaku kaudelle 18 on käynnissä.
“Europan-kilpailu ratkaisee todellisia 2020-luvun haasteita, kuten rakentamisen ja luontokadon välillä tasapainoilua tai rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia. Kausittain uudistuvat teemat varmistavat, että parhaimmisto ehdotuksista elää ajassa, “ sanoo Europan Finlandin johtokunnan puheenjohtaja Pia Sjöroos.
Europan-kilpailukonseptin ideana on vaikuttaa Euroopan laajuisesti kaupunkikehitykseen ja asuntosuunnitteluun sekä antaa mahdollisuuksia nuorille suunnittelijoille. Osallistuakseen kilpailuun jokaisen tiimiläisen on oltava alle 40-vuotias kilpailuajan päättymiseen asti. Suunnittelijat voivat osallistua mihin kohteeseen haluavat omasta kansallisuudestaan riippumatta.
Jokaisella osallistujamaalla on oma tuomaristo, joka arvioi kaikki maassa sijaitsevat kilpailukohteet. Kilpailukohteet ovat omia tehtäviään, mutta suunnittelulla on yhteinen kattoteema. Kausittain vaihteleva teema liittyy eurooppalaiseen kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen ajankohtaisiin kysymyksiin.
Europanin kansainvälinen keskusorganisaatio ja Tieteellinen komitea määrittelevät teeman yhdessä kansallisten Europan-kilpailua koordinoivien tahojen eli sihteeristöjen kanssa. Tieteelliseen komiteaan kuuluu laajasti arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun ja maisema-arkkitehtuurin sekä esimerkiksi kiertotalouden asiantuntijoita, joista monet ovat entisiä Europan-voittajia.
Suomessa Europan-kilpailua koordinoi Safan alla toimiva Europan Finland -rahaston johtokunta ja pääsihteerinä toimii Safan kilpailuasiantuntija Kirsti Rantanen.
Kilpailu käydään kahden vuoden välein ja siihen kuuluu kolme kansainvälistä tilaisuutta, joita kutsutaan foorumeiksi. Kaudet kulkevat limittäin siten, että edellisen kauden viimeinen foorumi on samalla uuden ensimmäinen.
Kausien yhteiseen foorumiin osallistuvat keskus- ja maaorganisaatioiden ja Tieteellisen komitean lisäksi edellisen kauden voittajat ja seuraavan kauden kohteiden edustajat. Siellä keskustellaan voittaneista töistä, reflektoidaan kilpailun onnistumisia erityisesti yhteisten teemojen näkökulmasta sekä pohditaan seuraavan kauden pääteemoja ja uusien kilpailutehtävien suhdetta niihin.
Seuraavan foorumin tarkoituksena on tukea kilpailuehdotusten arvostelutyötä. Tapaamisessa kohteiden edustajat, tuomaristot ja tieteellinen komitea käyvät yhdessä läpi jokaisen kohteen ehdotusten parhaimmiston. Tuomaristot tekevät lopulliset päätöksensä kohteiden voittajista vasta yhteisen kokouksen jälkeen.
Kirsti Rantasen mukaan tärkeässä osassa foorumeiden ohjelmaa luentojen ja keskustelujen lisäksi ovat ekskursiot ja vapaamuotoinen verkostoituminen.
Europanin edeltäjä on ranskalainen Programme d’Architecture Nouvelle eli Pan-kilpailu, joka syntyi seurauksena Pariisin 1968 opiskelijamellakoiden aiheuttamasta poliittisen ilmapiirin muutoksesta ja vastalauseena vallalla olleelle modernistiselle asuntosuunnittelulle. Ranskassa kilpailuihin osallistuminen oli rajatumpaa ja uusi sukupolvi kaipasi demokraattisempaa ja avoimempaa toimintamallia.
Ranskan valtio järjesti Pan-kilpailua aina 1987 asti, jonka jälkeen se perusti Ranskan Europanin, joka taas pisti pystyyn Europan Europe -kilpailun yhdessä Belgian, Espanjan, Hollannin, Italian, Itävallan, Kreikan, Länsi-Saksan ja Sveitsin kanssa. Europaniin kuuluu nykyään 13 maata.
Suomi liittyi mukaan neljänteen kilpailukauteen vuonna 1995. Europan Finlandin käynnistämistä siivitti myös Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja laman jälkeinen rakennusalan suhdanne, kilpailuilla oli kysyntää ja tekijöitä.
Europan 18. kauden pääteema on Re-sourcing.
“Teeman keskiössä on olemassa olevien resurssien käyttö ja kierrättäminen”, sanoo Kirsti Rantanen. Tieteellinen komitea tarkentaa teemaa kevään aikana.
Rantasen mielestä Europan- kilpailu auttaa asettamaan suunnittelun tavoitteet tavallista korkeammalle muihin kilpailuihin tai suunnittelun hankintamenettelyihin verrattuna. Rantasen mukaan Europanin laadulliset tavoitteet ovat aina olleet kunnianhimoiset: Alusta lähtien tarkoituksena on ollut tuoreiden ratkaisujen ja ideoiden etsiminen Euroopan laajuisesti.
Rantanen kannustaa hakeutumaan rohkeasti mukaan kilpailuun. “Mukaan sopivat monenlaiset suunnittelutehtävät, myös pilottikohteet. Europan-yhteisön asiantuntemus- ja tuki auttavat tavoitteiden asettelussa ja tekevät järjestämisestä helppoa. Tässä on eurooppalainen parviäly käytössä niin kilpailun valmistelun aikana kuin kilpailuehdotuksia laadittaessa”, Rantanen summaa.
Kilpailu tarjoaa laajan eurooppalaisen kaupunkisuunnittelijoiden verkoston, jota voi hyödyntää kilpailun jälkeenkin, lisää Pia Sjöroos.
“Kohde voi olla kooltaan kaikkea hyvinkin pienestä erittäin laajaan, vaikkapa pienestä paviljonkirakennuksesta kymmenen kilometrin jokilaaksoon. Kansainvälinen luonne mahdollistaa myös sen, että ehdotuksissa on aina toisistaan poikkeavia ratkaisuja erilaisilta kulttuuripohjilta ponnistaen,” hän jatkaa.
Europanin Suomen kohteeksi voi hakea nyt. Lisätietoja saa parhaiten soittamalla suoraan pääsihteeri Kirsti Rantaselle.