Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on tänään myöntänyt vuoden 2016 TunnustusPAANUn Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia -tutkimusohjelmalle. Kestävän kehityksen tunnustuspalkinnolla halutaan nostaa esiin viherkattojen merkitystä ekosysteemipalveluiden tarjoajana kaupungeissa ja muistuttaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tärkeydestä ihmiskunnalle. Katot valjastetaan tuottamaan ekosysteemipalveluja
Viides ulottuvuus -ohjelmassa on tutkittu erilaisten viherkattoratkaisujen toimivuutta ja vaikutuksia pohjoisissa olosuhteissa. Viherkatoista on paljon hyötyä ja iloa kaupunkiympäristössä. Ne tarjoavat monia ekosysteemipalveluja eli luonnon tuottamia aineettomia tai aineellisia hyötyjä, kuten viilentävät kaupunkirakennetta helteillä ja lisäävät viihtyisyyttä.
Hulevesien eli sade- ja sulamisvesien pidättäminen on suurin – myös rahassa mitattava – viherkatoista koituva hyöty: viemäriverkosto voidaan mitoittaa kevyemmin. Tutkimusohjelmassa on havaittu, että viherkatot pidättävät hulevesiä hyvin myös pohjoisissa olosuhteissa.Kaupunkien viherkatot toimivat luonnon monimuotoisuuden keitaina
– Viherkatoilla elää rikas kasvi- ja selkärangatonlajisto, niiltä löytyy jopa uhanalaisia lajeja. Sekä kasveja että hyönteisiä ja muita selkärangattomia saapuu ympäristöstä nopeaan tahtiin heti katon perustamisen jälkeen, kuvailee dosentti Susanna Lehvävirta Viides ulottuvuus -ohjelmasta.
– Viherkatoilla olisi kaupungissa paljon käyttömahdollisuuksia, ja ne voisivat olla kokemuksia tarjoavia uusia kaupunkitiloja: urbaani kukkula, elvyttävä keidas, yhteisöllinen viljelmä, villi keto… Ei ole yhtä ainoaa ratkaisua, joka sopisi kaikkiin tarpeisiin, Lehvävirta visioi.Elävän luonnon edellytykset ja ympäristövastuullisuus huomioon
Viherkaton suunnittelussa on hyvä ottaa alusta lähtien mukaan kaikki osapuolet kantavuutta laskevasta insinööristä kiinteistön ylläpitoon. Lisäksi on syytä kirkastaa tavoitteet: Meluntorjuntaa varten rakennettava viherkatto voi edellyttää erilaisia ratkaisuja kuin vaikkapa kaupunkiviljelyä tai hulevesien hallintaa varten rakennettava.
– Pitää tietää, mitä tavoiteltu kasvillisuus edellyttää menestyäkseen. Myös esimerkiksi rakenneosien ympäristövastuullisuus on otettava huomioon, jos halutaan fiksuja ratkaisuja, Lehvävirta painottaa.
– Rakennusprosessimme ovat pilkkoutuneet osavaiheisiin. Viherkatto on uusi elävä infrastruktuuri, joka ei – ainakaan toistaiseksi – kovin näppärästi jäsenny prosessin osaksi. Se voi helposti jäädä rutiinien jalkoihin, pohtii viherkattojen roolia rakennushankkeissa tutkinut tutkimusohjelman kakkosjohtaja Marja Mesimäki.
Viides ulottuvuus on edistänyt kestävän kehityksen mukaisten viherkattojen rantautumista Suomeen. Ohjelmassa on perustettu toistakymmentä koeviherkattoa eri puolille Suomea. Hanke on laajuudessa kansainvälisestikin mittava ja saanut kiitosta tutkimustulosten nopeasta jalkauttamisesta käytäntöön.Julkaistu 3.3.2017
Takaisin