Tekes tiedottaa 28.11.2012:Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelma ja Tila-ohjelma vauhdittivat suomalaista kiinteistö- ja rakennusalan muutosta. Ohjelmissa luotiin edellytyksiä sille, että jatkossa niin kunnat, kiinteistönomistajat, rakennuttajat kuin käyttäjät luovat kysyntää kestäville ja käyttäjälähtöisille ratkaisuille.
Kestävä yhdyskunta -ohjelmassa näkökulma oli yhdyskuntien kehittämisessä, ei yksittäisissä teknologioissa tai rakennuksissa. Ohjelman tutkimus- ja kehitysprojektien pääteemoja olivat maankäytönsuunnittelu, energiatehokas rakentaminen ja uusiutuvan energiantuotannon integroiminen rakennettuun ympäristöön.
Tila-ohjelma nosti tilat entistä strategisempaan rooliin yritysten ajattelussa: tilat ovat osa liiketoimintaa ja johtamista. Tiloihin liittyvä ajattelu laajeni ohjelman myötä fyysisistä tiloista kattamaan myös virtuaaliset ja sosiaaliset tilat.
”Kunnat ja yritykset ovat kehittäneet uusia toimintatapoja maankäytönsuunnitteluun, jossa kestävän kehityksen tavoitteet sekä energiaratkaisut ovat nyt entistä paremmin mukana. Toimintatapojen uudistamisesta paras esimerkki on hankinta- ja rakennuttamisprosessien kehittäminen ekotehokkuuden suuntaan”, toteaa toimialajohtaja Reijo Kangas Tekesistä.Maankäyttöön syntyi uutta liiketoimintaa ja uusi yrityksiä
Kestävä yhdyskunta -ohjelman kokonaisrahoitus vuosina 2007−2012 oli noin 95 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus oli noin 49 miljoonaa euroa. Ohjelmassa rahoitettiin 149 yritysten sekä kuntien projektia ja 65 tutkimusprojektia.
Maankäytön kestävään suunnitteluun liittyvissä projekteissa on monia onnistuneita esimerkkejä, kuten Sipoon kunnan Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu tai Tampereen uusien kaupunginosien vuorovaikutteinen suunnittelu. Asukkaiden aktivoinnilla ja osallistumisella on tärkeä rooli myös Jyväskylän ja Riihimäen Peltosaaren suunnittelussa. Maankäyttöön on syntynyt myös uusia yrityksiä ja uudistunutta liiketoimintaa, kuten Oy Eero Paloheimo EcoCity Ltd. ja Eriksson Arkkitehdit Oy. Yhdyskuntajätteen käsittelyyn on saatu uudenlaisia ratkaisuja, joista hyviä esimerkkejä ovat Marimatic Oy:n putkikeräysjärjestelmä ja ZenRobotics Oy:n lajittelujärjestelmä.
Monet pk-yritykset, kuten Rakennusliike Reponen ja Maanrakennusliike Suutarinen kehittivät ohjelmassa energiatehokasta rakentamista. Järvenpään Mestariasuntojen ja Kuopion Opiskelija-asuntojen rakennuttamat asuintalot ovat ensimmäiset nollaenergiakerrostalot Suomessa.
Rakennettuun ympäristöön soveltuvista uusiutuvan energian ratkaisuista Porin uusi uimahalli on puolestaan ensimmäinen kohde, jossa Aurubis Finland Oy:n kehittämät aurinkokeräimet on sijoitettu rakennuksen kuparijulkisivuun. SOK:n logistiikkakeskus on lähes energiaomavarainen geo- ja bioenergiaa hyödyntävän yhdistelmälämpölaitoksen ansiosta. Uusia tiloihin liittyviä palveluja
Tila-ohjelman pääteemoja olivat työympäristöt, asuminen, julkiset ja kaupan tilat, tilojen elämyksellisyys sekä virtuaalitilat.
Tila-ohjelmassa rahoitettiin vuosina 2008-2012 noin 70 yritysprojektia. Työympäristöihin liittyviä toteutuksia olivat muun muassa Rapal Oy:n vetämä projekti, jossa kehitettiin palvelukonsepti uusia työnteon tapoja tukevaan toimitilajohtamiseen sekä Workspace Oy:n ratkaisupankki työympäristön kehittämiseen. Elämyksellisten tilojen esimerkkejä ovat Pentagon Design Oy:n ideointialusta ja siihen liittyvät tilaratkaisut, joita yritykset voivat hyödyntää inspiraatiota tarvitsevassa kehitystyössään tai Graphic Concrete Oy:n graafiseen betoniin liittyvät ratkaisut, jotka soveltuvat esimerkiksi rakennusten julkisivuihin. Basso Building Systems Oy on kehittänyt menetelmän sisustusrakentamisen prosessin parempaan hallintaan.
Tutkimusprojekteja rahoitettiin noin 100 kappaletta. Esimerkiksi Aalto-korkeakoulusäätiö kehitti työkaluja, joita voidaan hyödyntää tulevaisuuden käyttäjälähtöisten toimistotilojen suunnittelussa. Spice – Spiritualising Space -projektissa kehitettiin tarinallisia menetelmiä elämyksellisten julkisten tilojen suunnitteluun. Aalto-yliopiston Prowivo-projektissa on puolestaan etsitty keinoja virtuaalimaailmojen hyödyntämiseen työelämässä.
Tila-ohjelman kokonaisrahoitus oli noin 77 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus oli noin 38 miljoonaa euroa.Smart cities -markkinat kutsuvat
Päättyvien ohjelmien tuloksia hyödynnetään ja kehitystyötä jatketaan Tekesin strategiaan sisältyvässä älykäs rakennettu elinympäristö -painopisteessä. Sen mukaisesti Tekes on eritoten haastamassa kaupungit ja yritykset yhteistyöhön, joilla luodaan edellytyksiä kaupunkien merkittävään uudistamiseen. Tavoitteena on saada Suomi kisaamaan kansainvälisille smart cities -markkinoille. Teemaan liittyen Tekes valmistelee Fiksu kaupunki -ohjelmaa.
Kestävä yhdyskunta: http://www.tekes.fi/ohjelmat/yhdyskunta
Tila: http://www.tekes.fi/ohjelmat/tilaJulkaistu 27.11.2012
Takaisin