EKO-SAFAn tuottamassa podcastissa käsitellään asiantuntijoiden kanssa suuria kysymyksiä

Miten yhdistetään rakentaminen, arkkitehtuuri ja yhteiskunnan hyvinvointi kestävän kehityksen kanssa? Miten voimme pienentää rakennusteollisuuden paisunutta hiilijalanjälkeä sekä hillitä energian kulutusta ja luonnonvarojen haaskaamista?

Ekologisen rakentamisen näkökulmia -podcast pyrkii vastaamaan suuriin kysymyksiin asiantuntijoiden avulla. Kuuntelusarjan aikana esitellään, ratkotaan ja kannustetaan pohtimaan rakentamista, kaavoitusta ja muutostöitä ekologisen ajattelun kautta. Eko-Safan Laura Lammert ja Jonna Taegen kutsuvat haastatteluun erilaisia asiantuntijoita keskustelemaan ekologisen rakentamisen nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä kohdattavista haasteista eri näkökulmista/perspektiiveistä. Sarjan aikana tutustutaan erilaisiin asiantuntijoihin, joilla on käytännön kokemusta nykyaikaisista rakennusmenetelmistä sekä rakentamisen ohjaamisen säädöksistä. Heidän avulla ekologisemmat vaihtoehdot tulevat tutuiksi.

Rakentamisen ja ekologisuuden yhdistämisestä löytyy vain vähän helposti lähestyttävää tietoa ja tällä hetkellä ympäristö- ja ilmastoasiat ovat vahvasti esillä. Podcastin tarkoitus on laajentaa kuuntelijoiden tietämystä aiheesta, jotta he voivat tehdä tietoisempia päätöksiä ympäristöstään ja osaavat vaatia enemmän ammattilaisilta. Sarja on avoimena kaikille kiinnostuneille, sillä rakentaminen ja hyvinvoiva ympäristö koskettavat jokaisen elämää.

Intro

Podcastin ensimmäisessä jaksossa juontajat Laura Lammert ja Jonna Taegen kertovat lyhyesti itsestään ja uudesta podcastistaan. Tervetuloa kuuntelemaan!

1. jakso: 

Vähähiilinen rakennettu ympäristö – Harri Hakaste

Ympäristöministeriön tehtäviin kuuluu EU-direktiivien toimeenpano. Tässä jaksossa keskustellaan kestävän rakentamisen edistämisestä ja esitellään ratkaisuja kotimaassa sekä globaalisti. Vähähiilistä rakentamista tullaan ohjaamaan erilaisin säädöksin ja luodaan järjestelmä, joka painottuu eri projekteissa joko energiatehokkuuteen, energiantuotantoon tai materiaalien valmistuksen päästöihin ja niiden painotussuhteeseen. Tässä vaiheessa säädökset koskevat uudisrakentamista, mutta korjausrakentaminen on myös tärkeää. Jaksossa puhutaan vuoden 2018 valtakunnan jätesuunnitelmasta, jonka tarkoitus on edistää kiertotaloutta rakennusalalla sekä kiertotalouden eri haasteista. Kuka ottaa kopin?

Harri Hakaste toimii yliarkkitehtina ympäristöministeriössä kestävän rakentamisen, korjausrakentamisen ja asuntosuunnittelun parissa. Tällä hetkellä hänen työpöydällään ajankohtaisia teemoja ovat mm. vähähiilisen rakentamisen edistäminen, rakentamisen kiertotalous ja arkkitehtuuripolitiikka.

2. jakso:

Kestävä ja ekologinen rakentaminen sekä kiertotalous – Jessica Karhu

Jessica Karhun kanssa käydään läpi Green Building Council Finlandin toimintaa, kuten elinkaarimittareiden kehitystä ja kuinka he järjestävät tilaisuuksia ja koulutuksia. Pohditaan, kenen vastuulla on kiertotalouden toimeenpano ja miten siihen päästään. Kokonaisuuden hallinta on tärkeää rakentamisalalla. Pitää huomioida logistiikka, materiaali, huolto, tilantarve lajitteluun ja säilytys. Onko tehokas rakentaminen ja kompensointi ratkaisu kaikkeen? GBCF työstää myös Euroopan laajuista mittareiden kehittelyä, jonka etupäässä on hiilijalanjäljen ja materiaalitehokkuuden mittaaminen yhtenäisesti.

Jessica Karhu toimii GBC Finlandissa kestävän ja vähähiilisen rakentamisen asiantuntija ja vetää Kiertotaloussprintti-hanketta. Hän on aikaisemmin työskennellyt Aalto-yliopistossa tutkijana.

3. jakso:

Ekologinen ja ilmastotietoinen asemakaavasuunnittelu – Suvi Tyynilä

Asemakaavoituksella on merkittävä vaikutus ympäristön ekologiseen kestävyyteen, joten kaupunkisuunnittelijalla on valta päättää, miten paljon päästöjä syntyy ja säästyy asutusalueilla. Keskustelemme Helsinkiin rakentuvasta Kuninkaantammesta, johon on sisällytetty erilaisia menetelmiä luomaan sekä viihtyisä asuinalue että kunnioittamaan nykyistä ympäristöä ja luontoa. Kaupunkien kasvava väkiluku vaikuttaa vahvasti infrastruktuuriin, mutta huolellisella ohjauksella voidaan pienentää ilmastokriisin vaikutuksia sekä edistää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Lopuksi pohditaan, onko olemassa täydellistä asemakaavaa?

Suvi Tyynilä on kaupunkisuunnittelija. Hän toimii Helsingin asemakaavoituksessa tiimipäällikkönä. Suunnitteluprojekteihin kuuluvat mm. Kuninkaantammi, jossa ekologinen kestävyys ja ilmastoviisaus ovat ohjanneet vahvasti rakentamisen ratkaisuja sekä Vihdintien bulevardikaupunki, jota suunnitellaan 2020-luvun lopun hiilineutraaliksi asuin- ja työpaikka-alueeksi.

4. jakso:

Ilmastonmuutos ja hiilinielut rakentamisen näkökulmasta – Tuomo Kalliokoski

Näkökulma vaihtuu jälleen, kun katse käännetään suoraan uusiutuvaan ja tärkeään lähteeseen: metsään. Mutta miten metsä liittyy ilmastonmuutoksen hillintään? Mihin tuotteisiin suurin osa puutavarasta menee? Tässä jaksossa keskustellaan Tuomo Kalliokosken kanssa metsien vaikutuksista ja hoidosta sekä siitä, mitä puulle tapahtuu. Suomen metsistä 70% on yksityisten omistajien käsissä, joten heillä on suuri valta vaikuttaa siihen, kuinka paljon hakkuita tehdään ja millä tavalla. Ilmastonmuutos- ja luonnon monimuotoisuuskriisin pahenemisen välttämiseksi tulisi lisätä luonnontilametsien kaltaista metsää esimerkiksi talousmetsien käyttö- ja hoitotapaa parantamalla. Parhaassa tapauksessa saisimme metsien hiilinielukapasiteetin nousemaan. Rakentamisen kannalta tärkeä tieto on, että onko puu rakennusmateriaalina hyvä vaihtoehto betonille ilmastonmuutoksen kannalta? Tuomo nostaa faktat pöydälle tämänkin asian suhteen, joten kannattaa kuunnella tarkasti!

Tuomo Kalliokoski on yliopistotutkija Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksessa ja Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutissa. Taustaltaan hän on metsäekologi. Viimeiset kymmenen vuotta hän on tutkimuksissaan keskittynyt ilmastonmuutoksen ja metsien vuorovaikutuksen tutkimiseen. Erityisesti hän on ollut kiinnostunut kysymyksestä, kuinka suomalaisten tulisi käyttää metsiä rajoittaaksemme ilmastonmuutosta tehokkaasti.

5. jakso:

Energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen haasteet – Kimmo Lylykangas

Tutkija, opettaja, arkkitehti. Näillä sanoilla Kimmo Lylykangas kuvailee työuraansa energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen parissa. Hän esittää näkemyksensä, millä tavoin voisimme edistää rakennetun ympäristön kestävyyttä, esimerkiksi siirtämällä keskustelun henkilökohtaiseen hiilijalanjäljen seuraamiseen ja pienentämiseen. Mikä on johtanut siihen, että vasta nyt puhumme laajemmin ilmastonmuutoskäsitteillä? Miten arkkitehtien työtavat ovat muuttuneet vuosien mittaan ympäristökysymysten edessä? Miksi vieraallamme on frakki päällä nauhoituksessa? Kuuntelemalla jakson saat näihin kysymyksiin vastauksen ja paljon lisää mielenkiintoista tietoa!

Kimmo Lylykangas on arkkitehti ja kestävän rakentamisen asiantuntija. Hän toimii arkkitehtuurin professorina ja arkkitehtikoulun johtajana Tallinnan teknillisessä yliopistossa. Lylykangas on toiminut kestävän kehityksen asiantuntijana useissa arkkitehtikilpailuissa ja kilpailujen tuomaristoissa, mm. Helsinki High Rise -kilpailussa. Lylykankaan arkkitehtitoimisto tunnetaan energiatehokkaan rakentamisen edelläkävijänä. 

6. jakso:

Rakennustekniikan uusiminen kestävämpiin ratkaisuihin – Suoja ry (Lars-Erik Mattila, Jonas Löfroos & Ransu Helenius)

Mitä kestävä rakentaminen käytännössä on? Miten sen voi määritellä? Tätä asiaa on pohdittu eri diplomitöiden kautta ja sitäkin pidemmälle Suoja ry:n toiminnassa. Rakennusala on päälaellaan ja kysytään vääriä asioita, kuten kun mietitään kuinka energiatehokkuutta voidaan maksimoida. Samalla meitä harhautetaan pois perusasioiden ääreltä kuten terveellinen rakenne ja mistä palikoista rakentaminen tulisi koostua. Tämän jakson jälkeen tulee pohdittua omia valintoja ja kuinka olemme unohtaneet kyseenalaistaa nykyisiä toimintatapoja. Ongelman kohtaaminen on ensimmäinen askel kohti muutosta. Työkalut on olemassa, mutta miten niitä käytetään on täysin meidän käsissä. Tulevaisuuden rakentamisen iskulause kuuluu: Mistä aine tulee, mihin aine menee ja missä ajassa.

Suoja ry:n tarkoituksena on ratkaista rakennusten ja rakennetun ympäristön perustavanlaatuisia ekologisia, kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia ongelmia ja samalla uudistaa rakennustekniikkaa ja -taidetta. Suoja ry toimii kestävän rakentamisen asiantuntijana: keskustelee viranomaisten ja lainsäätäjien kanssa, luennoi niin suurelle yleisölle kuin rakentamisen ammattilaisille ja opiskelijoillekin sekä osallistuu julkiseen keskusteluun.