Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoehdokkaat ovat K-Kampus Helsingin Kalasatamassa, Kotkan Toritalo, Helsingin Olympiastadionin peruskorjaus ja Aalto-yliopiston uusi kampusrakennus Otaniemessä.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsee tänä vuonna muusikko, näyttelijä Paula Vesala. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myöntää Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon seitsemättä kertaa. Voittaja julkistetaan 5.10.2020.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsee vuosittain vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana. Paula Vesalan musiikki on erityinen yhdistelmä taiteellista tinkimättömyyttä ja koko kansan tavoittavia pophittejä. Monipuolinen taiteilija on palkittu myös Juha Vainio -palkinnolla vuonna 2016 ja ensimmäisenä naisena Reino Helismaa -sanoittajapalkinnolla 2019. Paula Vesala on ainoa nainen, joka on ollut ehdolla sekä Emma- että Jussi-palkinnon saajaksi.
Kohteet edustavat arkkitehtuurin iättömiä arvoja
Koronakevät vaikutti kohteiden valikoimaan tänä vuonna. Koronatilanteen asettamien vierailurajoitusten takia ulkomaankohteiden ohella koulut, päiväkodit ja hoitolaitokset siirtyivät ensi vuoteen.
”Nyt ehdolle asetetut kohteet edustavat tuoreella tavalla arkkitehtuurin iättömiä arvoja: paikan ja käyttäjän huomioon ottamista, valoisuutta ja huolellista suunnittelua”, esiraadin puheenjohtaja Tuomo Siitonen perustelee.
Kohteet valinneeseen esiraatiin kuuluivat professori Tuomo Siitosen lisäksi Arkkitehti Simo Freese, arkkitehti Teemu Hirvilammi ja arkkitehti, humanitaarisen arkkitehtuurin työelämäprofessori Saija Hollmén. Esiraadin sihteerinä toimi SAFAn pääsihteeri Paula Huotelin.
K-Kampus
JKMM Arkkitehtien suunnittelema K-ryhmän uusi päätoimitalo, K-Kampus, valmistui vuonna 2019 Helsingin Kalasatamaan. K-Kampus edustaa viimeaikaista mallia työympäristöstä: työpiste on päivittäin valittavissa julkisivun äärelle sijoittuvilta työtilavyöhykkeiltä. Väljästi mitoitetuista sisääntulo- ja kokoontumistiloista ravintoloineen ja kahvioineen on kekseliäästi muodostettu kolmiulotteinen tapahtumatila, joka hallitsee aulanäkymiä.
Rakennuksen väri- ja materiaaliskaala on raikkaan yksinkertainen ja valoisa. Muotogeometria yhdistyy luonnonläheisiin ja lämpimiin materiaaleihin ja ulottuu huolella suunnitelluista yksityiskohdista rakennuksen ulkoarkkitehtuuriin. Arkkitehtuurin keinoin viestitään asiakkaille ja työntekijöille optimistista kuvaa yrityksen arvoista.
Toritalo Kotka
Arkkitehti Jani Prunnilan suunnittelema, vuonna 2019 Kotkaan valmistunut Toritalo on oivallinen esimerkki siitä, miten vakiintunutta kaupunkiympäristöä voidaan täydentää oman aikansa arkkitehtuurilla. Uusi asuintalo asettuu sovinnollisesti viereisten, eri aikakausien rakennusten väliin ja kiinnittyy tyylikkäänä ja itsevarmasti osaksi Kotkan kauppatorin kaupunkikuvaa. Rakennuksen aulan läpinäkyvyys sitoo elämyksellisesti vanhan sisäpihamiljöön edessä olevaan toriin.
Arkkitehdin ja tilaajan hedelmällinen yhteistyö näkyy kulttuuritietoisina ratkaisuina, joissa paikallinen historia saa uuden kerroksen ja tuottaa samalla edellytykset säilyttää ja ylläpitää saman pihapiirin kaupunkimaiset kivi- ja puutalot kokonaisuutena. Kotkan Toritalo syntyy aivan tavallisista asuntorakentamisen aineksista, mutta taitavalla suunnittelulla ja kulttuuritahdolla se yltää omasta pienuudestaan perustamatta huomattavaksi arkkitehtuuriksi.
Olympiastadionin peruskorjaus
Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin arkkitehtuurikilpailuvoittoon 1933 pohjautuva Helsingin Olympiastadion torneineen on Helsingin tunnetuimpia maamerkkejä ja olympiarakennuksistamme tärkein. Rakennuksella on värikäs muutos- ja käyttöhistoria, jota äskettäin valmistunut korjaus- ja uudistustyö jatkaa. Prosessiin kuului teknisten, taloudellisten ja toiminnallisten seikkojen lisäksi huolellinen restaurointiteoreettinen pohdinta, mikä näkyy lopputuloksessa.
Huolimatta suurista muutoksista Olympiastadionin eri vuosikymmeniltä periytyvä puhdaslinjainen arkkitehtuuri on säilynyt tunnistettavana, mistä näyttävin esimerkki on uusi linjakas katos. Arkkitehtityöryhmän (Arkkitehtitoimisto K2S ja Arkkitehdit NRT) näkemyksellä hankalatkin vaatimukset on sovitettu suojelukohteeseen sen arvon ymmärtävällä tavalla. Suunnittelussa on hallittu paitsi iso mittakaava, myös yksityiskohdat ja materiaalit. Laajennukset, jotka ovat pinta-alaltaan alkuperäistä rakennusta suuremmat, täydentävät kokonaisuutta murentamatta stadionin majesteetillista asemaa kaupunkikuvassa.
Aalto-yliopiston uusi kampusrakennus
Aalto-yliopiston uusi kampusrakennus on korttelikokonaisuus, johon kuuluvat Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun päärakennus Väre, Aalto -yliopiston kauppakorkeakoulu, sekä kauppakeskus A Bloc. Kokonaisuus pohjautuu Verstas Arkkitehtien kilpailuvoittoon vuodelta 2013.
Rikas tilallinen sommittelu ja rakennusmassan jakaminen pienempiin, korkeudeltaan vaihteleviin ’taloihin talon sisällä’ sovittavat kookkaan rakennuksen ympäristöönsä. Kampusrakennuksen sisätiloissa rakennusmassojen väliin jäävät vaihtelevat tilasarjat luovat mahdollisuuksia kohtaamisiin ja monialaiseen tekemiseen. Koulujen erilaisuus on huomioitu sisustuksen ilmeessä ja materiaaliskaalassa: Kauppakorkeakoulun tilat muodostavat materiaaleiltaan ja geometrialtaan eheän ja hallitun kokonaisuuden, joka henkii käyttäjänsä imagoa. Väreessä taidekoulun käsillä tekemisen perinne on tehty näkyväksi kellari- ja maantasokerroksen lasiseinäisissä pajatiloissa, jotka sijoittuvat rakennuksen läpi kulkevien kävelyreittien varrelle.