Historiantajuinen, tyylikäs korjaus- ja suojelutyö
Paula Vesala kertoo valinnallaan haluavansa kiittää Olympiastadionin historiantajuista ja tyylikästä suojelutyötä.
”Tämä kansallinen monumentti ei ole vain katseltava patsas. Sen seinien sisällä tapahtuva toiminta muodostaa niitä elämämme erityisiä hetkiä: kohokohtia, sitkeää harjoittelua, pettymyksiä, hikeä, hurmosta, voittoja ja häviöitä. Monenkirjavan käyttäjäjoukon – siis meidän kaikkien – tarpeita on pyritty ottamaan huomioon, mutta vanhan rakennuksen ehdoilla”, Paula Vesala sanoo.
”Peruskorjatuissa tiloissa huomaa pysähtyvänsä ihailemaan niin huolella kunnostettuja pienen pieniä yksityiskohtia kuin uusien tilojen kuten stadionin alle louhittujen harjoittelusalien materiaalivalintoja, sekä näyttäviä aikansa rakenteita kuten alkuperäistä katsomon katosta, jonka säilyttäminen ja kunnostaminen on ollut varsinainen uroteko. Uudet rakenteet täydentävät Olympiastadionia mutta eivät pyri tuomaan siihen yllätyksiä, vaan tukevat tyylikkäästi stadionin alkuperäistä ja myöhempien rakennusvaiheiden henkeä.”
”Stadionin logistiikka ja käytettävyys on parantunut huimasti, mutta aivan erityisen vaikutuksen tekee huolellinen, rakennuksen alkuperäistä henkeä ja ulkomuotoa kunnioittava suojelu- ja korjaustyö. Olympiastadionin taika on paitsi tallella, saanut vain lisää loistetta”, Vesala kiittää.
Toimiva ja elämyksellinen kokonaisuus
Urheilupyhätöstä järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voittivat Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti
1933. Rakennuksella on värikäs muutos- ja käyttöhistoria, jota äskettäin valmistunut korjaus- ja uudistustyö jatkaa.
”Uudistettu Olympiastadion – kansallinen monumentti keskellä pääkaupunkia – on suomalaista olympia-arkkitehtuuria, joka ei ole kertakäyttörakentamista. Haasteena oli luoda toimiva ja eläymyksellinen kokonaisuus, jossa uusi ja vanha, eri toiminnoista lähtevä arkkitehtuuri täydentää toisiaan aina detaljitasolle saakka”, kohteen pääsuunnittelijoina toimineet arkkitehdit Kimmo Lintula (K2S) ja Kari Raimoranta (Arkkitehdit NRT Oy) kertovat.
”Työryhmän ulkomaiset asiantuntijat, hollantilainen arkkitehti Wessel de Jonge toimistoineen ja ruotsalainen White-arkkitehdit sekä kotimaiset asiantuntijatahot toivat syvyyttä suunnitelman ratkaisuihin. Yhteistyö sidosryhmien ja viranomaisten kanssa sujui mallikelpoisesti. Erityisen hyvin rakennussuojelulailla suojellun Olympiastadionin suunnittelu ja rakennusvaihe sujui Museoviraston edustajien kanssa. Kaikki osapuolet sisäistivät haasteen”, pääsuunnittelijat kuvaavat laajan hankkeen yhteistyötä.
”Saimme kuljetettavaksemme viestikapulan, jonka nyt ylpeinä ojennamme eteenpäin toivoen, että kapula jatkaa putoamatta matkaansa.”
Arkkitehtisuunnittelusta vastasivat Arkkitehtitoimisto K2S Oy:ssä Kimmo Lintula, Niko Sirola, Mikko Summanen sekä Arkkitehdit NRT Oy:ssä Kari Raimoranta, Teemu Tuomi, Tom Lindholm, Juuso Hatakka, Emmi Jääskeläinen, Jouni Karttunen, Tuula Olli ja Kristiina Suoniemi. Projektiarkkitehteina toimivat Juha Sundqvist (K2S) ja Tom Lindholm (NRT).
Tämänvuotisen Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaita olivat Olympiastadionin peruskorjauksen ohella Aalto-yliopiston uusi kampusrakennus Otaniemessä, K-Kampus Helsingin Kalasatamassa ja Kotkan Toritalo.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto ja esiraadin jäsenet
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään kolmen viime vuoden aikana valmistuneen uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Palkinto voidaan myöntää joko suomalaisen tai ulkomaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston Suomeen suunnittelemasta työstä tai suomalaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston ulkomaille suunnittelemasta työstä. Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsijaksi valitaan vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana. Tuomari tekee valinnan esiraadin valitsemien kohteiden joukosta. Palkinnon tarkoitus on lisätä arvostusta luovaa korkealuokkaista arkkitehtuuria kohtaan sekä nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä.
Esiraatiin kuuluivat tänä vuonna professori Tuomo Siitosen lisäksi Arkkitehti Simo Freese, arkkitehti Teemu Hirvilammi ja arkkitehti, humanitaarisen arkkitehtuurin työelämäprofessori Saija Hollmén. Esiraadin sihteerinä toimi SAFAn pääsihteeri Paula Huotelin.
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta. Vuonna 1892 perustetun Suomen Arkkitehtiliiton jäseninä on noin 3 100 yliopistotason tutkinnon suorittanutta arkkitehtia. Lisäksi SAFAssa on noin 600 opiskelijajäsentä.