SAFA toteutti kyselyn Arkkitehtitoimistojen osaamis- ja resurssihaasteista. Kyselyssä pyrittiin kartoittamaan myös toimistojen näkemyksiä valmistuvien rakennusarkkitehtien merkityksestä arkkitehtitoimistojen työvoimana.
Kysely lähetettiin ATL:n jäsentoimistoille ja SAFAn ammatinharjoittajille ja vastauksia saatiin yhteensä 73 kpl. Vastanneiden toimistojen koko vastasi suomalaisten arkkitehtitoimistojen kokojakaumaa. Suurimpana vastaajaryhmänä olivat alle viiden hengen toimistot (kolmannes vastanneista) ja pienimpänä ryhmänä yli 20 hengen toimistot (vajaa viidennes vastanneista). Suurin osa kyselyyn vastanneista toimistoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla (60 %). Seuraavaksi suurimmat vastaajakeskittymät olivat Oulun, Tampereen ja Turun seudut, jokainen reilulla 10 % osuudella.
Kysyttäessä miten toimistot tulevaisuudessa aikovat vastata osaamis- ja resurssitarpeisiinsa, mainitsi yli 70 % työntekijöiden kouluttamisen. Yli puolet vastaajista ilmoitti myös rekrytoivansa uusia työntekijöitä. Vain alle 10 % vastasi, että toimistolla ei ole tällä hetkellä tarpeita resurssien tai osaamisen kehittämiseen. Alalla vallitseva täystyöllisyys näkyy vastauksissa. Yli kahdenkymmenen hengen toimistoista (45 % kaikista vastanneista toimistoista) kaikki vastaajat ilmoittavat tärkeimmiksi toimenpiteikseen työntekijöiden kouluttamisen sekä toimiston töiden uudelleen organisoinnin ja sisäisen kehittämisen. Näistä toimistoista peräti 90 % ilmoitti myös tarpeesta rekrytoida myös uusia työntekijöitä.
Alalla pitkään vallinnut täystyöllisyys on näkynyt myös TE-keskuksen arkkitehteja koskevissa tilastoissa. Niistä arkkitehtitoimistoista, jotka olivat aikeissa rekrytoida lisää työntekijöitä, lähes 90 % oli rekrytoimassa arkkitehteja ja yli 60 % arkkitehtiylioppilaita. Muiden ammattikuntien edustajista 45 % suunnitteli palkkaavansa rakennusarkkitehteja ja reilu 10 % toimistoista suunnitteluassistentteja. Kyselyyn osallistuneissa arkkitehtitoimistoissa työskentelee myös yhä enemmän ulkomaalaisia ja ulkomailla tutkintonsa suorittaneita arkkitehteja ja suunnittelijoita.
Arkkitehtitoimistoilta kysyttiin myös, pitäisikö arkkitehtien määrää Suomessa kasvattaa. Vastaajista reilu 60 % kannatti koulutusmäärien lisäämistä kun vain 10 % piti tätä epätoivottavana kehityksenä. Koulutusmäärien kasvattaminen sai yhtäläisesti kannatusta kaikenkokoisissa arkkitehtitoimistoissa. Muutamat alle 20 hengen toimistoja vastustivat asiaa. Perusteina arkkitehtien koulutusmäärien kasvattamiselle mainittiin erityisesti pitkään jatkunut työvoimapula niin arkkitehtitoimistoissa kuin muissakin arkkitehtien tehtävissä. Vastauksissa todettiin myös, että arkkitehteja ei voida useinkaan korvata minkään muun alan tai koulutusasteen suunnittelijoilla.
Rakennusarkkitehti AMK -koulutusta ja sen mahdollista lisäämistä piti puolet vastaajista tervetulleena kehityksenä. Neljäsosa vastaajista ei kuitenkaan pitänyt koulutuksen lisäämistä toivottavana ja toiselle neljännekselle asia oli yhdentekevä tai siihen ei osattu ottaa kantaa. Myönteisimmin asiaan suhtautuivat suurimmat toimistot. Tärkeimmäksi perusteeksi koulutusmäärien lisäämiselle nähtiin toimistoissa pitkään jatkunut työvoimapula. Esiin nousi myös rakennusarkkitehtien matalampi palkkataso ja toimistojen erilaiset tekniset ja avustavat tehtävät, jotka nähtiin sopiviksi rakennusarkkitehdeille. Arkkitehtitoimiston sijainnilla ei ollut vaikutusta mielipiteisiin koulutusmäärien lisäämisestä.
Ammattipoliittinen jaos toteutti kyselyn yhteistyössä Arkkitehtitoimistojen Liiton kanssa, osana Yrittäjä-SAFAn tekemää liittovaltuustoaloitetta.
Pitkään jatkunut arkkitehtipula ei koske vain arkkitehtitoimistoja vaan koskettaa yhtäläisesti myös muuta yksityistä- ja kuntasektoria. Vuoden alussa toteutettu kysely yhdessä muiden SAFAn tekemien selvitysten kanssa alleviivaa kiistatonta tarvetta arkkitehtien määrän kasvattamiseen Suomessa.
SAFAn antoi maaliskuussa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnon koskien Turun AMK:n hakemusta rakennusarkkitehti (AMK) koulutusvastuun myöntämiseksi syksystä 2021 lähtien. Kaavailtu sisäänotto on 40 opiskelijaa vuodessa. Lausunnossa korostetaan erityisesti, että ennen rakennussuunnittelun koulutuspaikkojen lisäystä tai uusien koulutusvastuiden myöntämistä opetus- ja kulttuuriministeriön tulee tehdä kattava selvitys rakennussuunnittelun työvoimatarpeesta. Tässä selvityksessä pitää huomioida niin nykyisen ammattikorkeakoulutuksen kuin yliopistokoulutuksen tuottamat osaajat ja niiden sijoittuminen kentälle.
Ammattipoliittinen jaos,
erityisasiantuntija Pia Selroos
Kyselyn vastaukset kokonaisuudessaan:
SAFA-ATL_KYSELY_2020