Suomen Arkkitehtiliiton lausunto ympäristöministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi rakentamislain muuttamisesta
Viite: Lausuntopyyntö 9.1.2024, VN/34558/2023
Suomen Arkkitehtiliitto on tutustunut rakentamislakiin esitettyihin muutoksiiin ja lausuu niistä seuraavasti.
Rakennusalalla on koko rakentamista ja maankäyttöä koskevan lainsäädännön uudistuksen ajan pidetty yhtenä tärkeänä tavoitteena tehdä päätöksistä ja prosesseista ennakoitavia. Juuri edellisellä hallituskaudella hyväksyttyä ja ei vielä voimaan astunutta rakentamislakia ehdotetaan muutettavan keskeisten pykälien osalta. Uusi rakentamislaki astuu voimaan 1.1.2025. Tämä koskisi myös nyt lausunnolla olevia ehdotettuja muutoksia.
Nopeassa tahdissa tehtävät muutokset eivät anna alan toimijoille aikaa valmistautua uusiin vaatimuksiin. Tämä on tärkeää etenkin rakennushankkeissa, joiden valmistelu- ja suunnitteluprosessi on pitkä jo ennen rakentamislupakäsittelyä. Aikataulu on liian tiukka sekä rakennusalan yritysten että kuntien rakennusvalvontojen näkökulmasta. Alan toimijoiden koulutukseen ja resurssien kohdentamiseen tarvitaan aikaa enemmän kuin puoli vuotta.
Uusi rakentamislaki astuu voimaan 1.1.2025. Tämä koskisi myös nyt lausunnolla olevia ehdotettuja muutoksia. Aikataulu on liian tiukka sekä rakennusalan yritysten että kuntien rakennusvalvontojen näkökulmasta. Alan toimijoiden koulutukseen ja resurssien kohdentamiseen tarvitaan aikaa enemmän kuin puoli vuotta.
Rakentamislain yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut ilmastonmuutoksen hillintä. Esityksessä purkamista koskevat muutokset ja helpotukset johtavat aiempaa harkitsemattomampiin purkulupapäätöksiin, joilla on lain tavoitteen vastainen vaikutus. Esitys ei kannusta kiinteistöjen pitkäjännitteiseen ylläpitämiseen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.
Suojeltujen rakennusten purkulupapäätösten keventäminen ja asiantuntija-arvioinnin merkittävä heikentäminen päätöksenteossa on vaikutuksiltaan kokonaisvaltainen uhka arvokkaan suomalaisen rakennusperinnön säilymiselle. Kuntien ja kaupunkien julkisten rakennusten suunnittelu on ollut menneisyydessä laadukkuudessaan esikuvallista. Julkisten rakennusten ylläpidon tulisi olla tätä edelleen.
Lausunnolla oleva rakentamislain muutosesityksessä valitusoikeuksia rakentamis-, toteuttamis- ja purkamisluvista ollaan rajoittamassa eri tavoin. Tämä on takaisku demokratialle, avoimuudelle ja kansalaisten oikeudelle huolehtia ympäristöstään. Suomen perustuslaissa (2§, 6§, 20§, 21§ ja 22§) todetaan, että julkisen vallan on turvattava kansalaisille oikeus osallistua ja vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Valtioneuvoston tuoreet periaatepäätökset arkkitehtuuripoliittisesta ohjelmasta (2022-2035) ja kulttuuriperintöstrategiasta 2023-2030 painottavat nekin kansalaisten osallistamista.
Suomea sitovat myös kansainväliset sopimukset, jotka on asetuksella saatettu voimaan. Århusin yleissopimus (SopS 122/2004) ja Faron puiteyleissopimus (SopS 50/2018) takaavat yleisölle oikeuden saada tietoa, osallistua päätöksentekoon ja käyttää muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa. Faron puiteyleissopimuksen mukaan Suomi on sitoutunut edistämään lainsäädännössään kulttuuriperinnön suojelua keskeisenä tekijänä kestävän kehityksen, kulttuurisen monimuotoisuuden ja nykyaikaisen luovuuden tavoitteiden saavuttamisessa.
Helsingissä 5.3.2024
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA
Asko Takala
puheenjohtaja
Lisätiedot:
Heini Korpelainen
erityisasiantuntija
heini.korpelainen@safa.fi
040 187 6414
Pykäläkohtaiset kommentit pdf-tiedostossa: