Suomen Arkkitehtiliiton lausunto ohje-ehdotuksesta ”Puu- ja puualumiini-ikkunat sekä niiden asennus”

Rakennustietosäätiö RTS sr on pyytänyt lausuntoa puu- ja puualumiiini-ikkunoita ja niiden asennusta käsittelevästä ohje-ehdotuksesta.  Ohje-ehdotuksessa esitetään ohjeita tehdasvalmisteisten vakiotuotannossa olevien puu- ja puualumiiniikkunoiden ominaisuuksista, mitoituksesta, materiaaleista, heloituksesta, asennuksesta sekä ikkunoiden toiminnallisia vaatimuksia ja laatuvaatimuksia. Ohjeet kattavat uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen. Asennuksen lähtökohtana on, että seinässä on valmis aukko, johon ikkuna asennetaan. Nämä ohjeet koskevat soveltuvin osin ulkoseinissä olevia ikkunaovia ja metalli-ikkunoita. Suomen Arkkitehtiliitto on perehtynyt ohje-ehdotukseen. Ohessa kommenttejamme.

Yleistä

Ohjekortti keskittyy ikkunoiden teollisen tuotannon laatuasioihin ja asennukseen, eikä sitä ole ilmeisesti tarkoitettukaan  suunnitteluohjeeksi suunnittelijalle, joka joutuu määrittelemään ikkunat ja niiden ominaisuudet vaatimusten ja tarpeiden pohjalta. Alussa voisi kuitenkin kertoa, mitkä kortit antavat kattavampia suunnitteluohjeita.

Tarkempia huomioita

Sivulla 8 liittymismittojen yhteydessä ei käytetä termiä aukkomitta vaan puhutaan karmin ulkomitoista ja moduulimitoista. Todetaan, että liittymämitta on 10 mm pienempi kuin moduulimitta. Tässä kohdassa voisi mainita myös termin aukkomitoitus.  Myöhemmin tekstissä asennuksen yhteydessä kerrotaan, että tilkevara on oltava min 10 mm. Tällöin minimi aukkomitta on esim. +10 mm moduuliliittymismitasta. On kuitenkin tilanteita, joissa suunnittelija haluaa isommat varaukset, jolloin aukkomitta on 20-30 mm moduulimittaa suurempi. Tähän saattavat johtaa esimerkiksi seinärakenteen toleranssit, ikkunan koko ja asennuspaikan haasteet. Tämän voisi tekstissä mainita.

Sivulla 13 todetaan, että “putoamisriskit poistetaan esim. turvalasilla”. Turvalasi itsessään ei poista putoamisriskiä vaan lasin on vahvuudeltaan oltava lisäksi kaidekuorman kestävä.

Sivuilla13 ja 17 käsitellään ääneneristävyyttä. Ääneneristävyys on kuitenkin monitahoisempi asia kuin vain ulkopuolisten äänien blokkaaminen sisätiloista. On myös tapauksia, missä estetään sisätilojen ääniä kuulumasta ulos tai ikkunoiden kautta viereisiin tiloihin.

Sivulla 14 olevan taulukon 3 luvut perustuvat standardiin SFS-EN 143512-1. Ikkunoiden tuottajat varmaan tuntevat kyseisen standardin, mutta  standardia tuntemattomalle luvut eivät aukea. Onko standardi edelleen voimassa? Standardoimisliiton sivujen mukaan kyseinen standardi on kumottu.

Ohjekortista näkyy, että se on tehty asiaa tunteville ikkunoiden tuottajille. Vaikkapa sivuilla 12-13 oleva taulukko 2, joka on vain pelkkä standardiluettelo, jota käyttääkseen täytyy ostaa kyseiset standardit käyttöönsä. Samoin sivulla 15 ikkunoita koskevat vaatimukset on vain lueteltu lyhyesti. Niistä voisi kertoa enemmän. Esimerkiksi g-arvosta, joka on aina vaikea asia, on vain lyhyt maininta siitä, mitä se tarkoittaa.

Sivulla 17 kerrotaan ääneneristävyydestä. Käytännön suuninttelussa törmää usein tilanteisiin, joissa ikkunatoimittajat eivät takaa “selvityksen” mukaisen ääneneristävyyden toteutumista, jos ikkunoihin tulee ikkunan sisäpuolinen sälekaihdin.

Sivun 28 luvussa Liittymärakenteiden suunnittelu toistuu sama teksti kahteen kertaan. Tämä on varmaan oikolukuvirhe, mutta kokonaisuutena aihetta on käsitelty täysin riittämättömästi, mikäli tässä ohjekortissa halutaan antaa liittymien suunnitteluohjeita. Samoin luvussa 9.2. Asennustyö (s. 45) on käsiteltyy asennustyötä liian suppeasti. Esimerkiksi voisi mainita, että liittymässä betoniseinään karmit pitää limittää jonkinverran betonisisäkuoren kanssa, yleensä minimissääm 20 mm.

Sivulla 45 luvun 9.1. Asennuksen valmistelu lopussa mainitaan termi “apukarmi”. Tätä voisi avata enemmän, sillä kaikki eivät välttämättä tiedä, mikä on apukarmi ja missä yhteydessä sellainen on.

Apukarmiin liittyy myös vedenohjaus sen päältä niin, ettei vesi valu ikkunarakenteisiin.

Luvussa 9.3. Tilkitseminen (s. 48) voisi olla maininta myös vaadittavan ääneneristyksen toteutumisen huomioimisesta

Sivulla 49 käsitellään omassa luvussaan listoitusta. Pitäisikö olla erikseen kohta “Saumaus”? Saumaukseen liittyen olisi huomioitava myös ääneneristävyyden  ja paloeristävyyden toteutuminen.

Helsingissä 30.8.2019
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry

Heini Korpelainen,
rakennussuunnittelutoimikunnan sihteeri