Suomen Arkkitehtiliiton kommentit luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi rakentamislaiksi

22.4.2022

Maankäyttö- ja rakennuslakia ei saa romuttaa

Maankäyttö- ja rakennuslaki on keskeinen yhdyskuntien, elinympäristöjen ja rakennusten suunnittelua, kehittämistä, toteutusta ja käyttöä ohjaava laki. Se turvaa kansalaisten osallistumismahdollisuudet asioiden valmisteluun ja määrittää vähimmäisvaatimukset suunnittelun ja toteutuksen laadulle sekä asettaa kelpoisuusehdot eri toimijoiden asiantuntemukselle. Laki on myös keskeinen alueidenkäytön suunnittelua ja rakentamisen viranomaisvalvontaa koskevia toimintatapoja sekä eri osapuolten oikeuksia ja velvoitteita määrittävä laki. Ehdotuksessa rakentamislaiksi, kuten jo kaavoitus- ja rakentamislain lausuntoversiossa, on kaavoitusta ja rakentamista koskevien osioiden yhteensovittamisessa huomattavia puutteita.

Lähtökohdat ja tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukselle keskittyivät pitkälti alueidenkäytön sääntelyn kehittämiseen. Näiden tavoitteiden yksi kerrallaan vesityttyä ollaan eduskunnalle viemässä käsittelyyn vain rakentamista koskevaa sääntelyä omana rakentamislakina, irrallaan kokonaisuudesta. Jo kaavoitus- ja rakentamislain valmistelua leimasivat kiire ja resurssien riittämättömyys, jotka näyttäytyivät osin yksipuolisena virkamiesvalmisteluna, lausuntojen puutteellisena huomioimisena, esitettyjen muutosten olemattomina vaikutusten arviointeina sekä perustelu- ja lakitekstien epäloogisuuksina ja ristiriitaisuuksina.

Perusteeksi rakentamislain kiirehtimiselle on annettu sen rooli budjettilakina. Toteutuessaan lakiehdotuksella olisi paljon suuremmat ja pitkäkestoisemmat vaikutukset kuin mitä muutaman vuoden budjettitarkastelujaksolla valtiontalouteen voisi olla. Näitä budjettiin sidottavia talousvaikutuksia ei ole myöskään riittävästi huomioitu tai esitetty lakiesityksen perusteluissa ja vaikutusten arvioinneissa. Rakentamislakia ei missään tapauksessa pidä käsitellä budjettilakina.

Lainvalmistelussa tulee aina varmistaa laaja-alainen osallistaminen ja riittävät resurssit – myös ajallisesti. Vaalikauden päättymisen lähestyminen ei saa olla perusteena sille, että esityksestä rakentamislaiksi ei järjestetä kattavaa lausuntokierrosta. Ehdotus rakentamislaiksi tuli nähtäville vasta kaksi päivää ennen kuulemistilaisuutta, lakiehdotukseen ei ole voinut tutustua kaikilla Suomen virallisilla kielillä ja kommentointiaikaa osallisille ja sidosryhmille on varattu vain viisi työpäivää kuulemistilaisuudesta. Toimintatapana tämä on kestämätön ja maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmisteluun pitkään osallistuneita tahoja aliarvioiva.

Alueidenkäytön ja rakentamisen sääntelyä ei tule eriyttää

Päätös jakaa nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki kahtia muuttaisi maankäyttöä ja rakentamista koskevia sääntelyn periaatteita oleellisesti. Näin isoa, perustavanlaatuista muutosta ei voi tehdä ilman kattavaa vaikutusten arviointia.  Osana alueidenkäytön ja rakentamisen lainsäädännön eriyttämistä olisi pitänyt toteuttaa kattava vaikutusten arviointi.

Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen tärkeät nivelkohdat, kuten suunnittelutarvealueiden rakentamisluvat ja poikkeamisratkaisut, purkaminen ja korjausrakentaminen edellyttävät huolellista alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen yhteensovittamista. Ne tulee käsitellä sekä rakentamista että alueidenkäyttöä ohjaavan lainsäädännön yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennuslain kahtiajaon vaikutuksista ei ole tehty vaikutusten arviointia, jossa olisi selvitetty myös alueidenkäytön ja rakentamisen tärkeitä nivelkohtia.

Lain on kannustettava hyvään suunnitteluun ja toteutukseen

Maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa kohti tarkentuvaa suunnittelua. Alueiden käytön suunnittelulle asetetuissa tavoitteissa edistetään mm. turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. Rakennussuunnittelun osalta tämä tavoite toteutuu vain samansuuntaisten rakentamiselle asetettavien vaatimusten avulla. Ne ohjaavat rakennushankkeeseen ryhtyvää, suunnittelijoita ja muita toimijoita. Rakentamisen lupaviranomaisen tehtävänä on osaltaan ohjata ja valvoa myös kaavoituksen tavoitteiden toteutumista samalla, kun hän työssään valvoo rakentamiselle asetettujen vaatimusten toteutumista.

Esityksessä rakentamislaiksi rakentamisen sääntely on muuttumassa vain viranomaistoiminnan oppaaksi. Lain soveltamisalaa koskevassa pykälässä todetaan, että laki koskee rakennusten ja rakennuskohteiden suunnittelua, rakentamista ja käyttöä. Tästä huolimatta huomattava osa pykälistä koskee vain viranomaistoimintaa. Rakentamisen sääntelyssä tulee huomioida suunnittelu ja toteutus viranomaistoiminnan lisäksi.  Rakennushankkeeseen ryhtyvän ja muiden toimijoiden rooli on ratkaiseva rakennetun ympäristön ja rakentamisen laadun osalta.

Korjausrakentamisen tulee olla tasavertainen lähtökohta uudisrakentamisen rinnalla

Olemassa olevan rakennuskannan huomioon ottamisen ja korjausrakentamisen edistämisen tulee näkyä rakentamisen sääntelyssä vielä nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakiakin paremmin. Nyt esitetty korjausrakentamisen sääntelyehdotus on uhka hienovaraiselle korjaamiselle ja olemassa olevan rakennuskannan pitkäkestoiselle käytölle.  Korjausrakentamisen sääntelyn luonne ei saa muuttua näin merkittävästi nykyisestä. Rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet tulee jatkossakin ottaa huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa sekä korjaus- ja muutostyö toteuttaa ja käyttötarkoitus valita rakennuksen ehdoilla ottaen huomioon myös kunnan maankäyttötavoitteet.

Rakentamiselle asetetut vaatimukset ovat epäselvät

Lakiesityksestä ei käy ilmi, miksi nykyiset maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:ssä selkeät, rakentamiselle asetettavat vaatimukset on hajotettu ja ilmaistu epäselvästi. Lausuntoversiossa kahtiajakoa perusteltiin rakentamisluvan jaolla sijoitus- ja toteutuslupaan. On hyvä, että aiemmin esitetystä kaksivaiheisesta lupamenettelystä on luovuttu. Rakentamiselle asetettavien vaatimusten hajottaminen kahteen kategoriaan ei näin ollen ole enää perustetta. Rakentamista koskevien vaatimusten tulee olla yhdessä paikassa ja muodostaa selkeä kokonaisuus, jotta rakennushankkeen kaikki osapuolet pystyvät ennalta varmistamaan, mitä vaatimuksia laki rakentamiselle asettaa.

Edellä mainituilla perusteilla Suomen Arkkitehtiliitto katsoo, että maankäyttö- ja rakentamislakia ei tule jakaa kahtia ja ehdotettua rakentamislakia ei tule antaa. Rakentamisen osalta valmistelua tulee jatkaa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain osauudistuksina. Samanaikaisesti tulee valmistella myös asetustasoinen täydentävä sääntely.

Suomen Arkkitehtiliitto yhtyy Rakennusteollisuus RT:n, RAKLIn ja Rakennustarkastusyhdistys RTY:n kuulemistilaisuudessa 13.4.2022 esittämiin kannanottoihin, joiden mukaan rakentamislakia ei tule viedä eteenpäin ilman kunnollista ja laajaa vuoropuhelua.

Helsingissä 22.4.2022

Henna Helander
puheenjohtaja
Suomen Arkkitehtiliitto

Liitteenä:

Suomen Arkkitehtiliiton tarkempia kommentteja rakentamislakiehdotukseen