Suomen Arkkitehtiliitto esittää, että rakennussuojelulailla suojellut kohteet tulee vapauttaa kiinteistöverosta.
Suomessa on lailla rakennusperinnön suojelusta (498/2010) perusteella suojeltuja kohteita huomattavan vähän – reilusti alle 400. Kun näistä kohteista merkittävä osa on valtion tai kunnan omistuksessa, on määrä marginaalinen kiinteistöverotuoton näkökulmasta. Rakennusperintölain perusteella suojeltuihin kohteisiin kohdistuu myös huomattavia rajoitteita, määräyksiä ja velvollisuuksia verrattuna suojeluvelvoitteista vapaisiin kiinteistöihin. Näitä ovat muun muassa suojellun rakennuksen käyttöä koskevat rajoitukset, entistämistä ja ylläpitoa koskevat määräykset. Nämä synnyttävät omistajalle huomattavia velvoitteita ja kustannuksia.
Lain mukaan kiinteistövero lasketaan erikseen rakennukselle perustuen keskimääräiseen jälleenhankinta-arvoon ja maapohjalle, jolloin arvo määräytyy markkinaperusteisesti. Kun suojellun rakennuksen maapohja ei ole omistajansa vapaasti käytettävissä ja hyödynnettävissä, ei kiinteistöveroa voida suojelulle kohteelle myöskään määrittää markkinaperusteisesti. Suojeltujen rakennusten käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat myös merkittävästi korkeammat kuin esimerkiksi uudisrakennusten tai rakennusten, joiden energiatehokkuus on helposti parannettavissa. Huomioitava on myös, että suojelupäätökset on tehty tyypillisesti aikana, jolloin kiinteistövero muodostui pelkästä katumaksusta.
Jos kiinteistöverouudistuksessa ei huomioida lailla suojeltujen kohteiden poikkeuksellisia lähtökohtia, vaarannetaan edellytykset näiden kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden ylläpitoon ja korjaamiseen.
Suomi on vahvasti sitoutunut ainutlaatuisen kulttuuri- ja rakennusperintönsä suojeluun ja ylläpitoon allekirjoittamalla kansainvälisiä kulttuuriperinnön suojeluun liittyviä sopimuksia ja julkilausumia kuten Faron yleissopimus ja Davosin julistus. Näiden perusteella Suomi on muun muassa sitoutunut edistämään lainsäädännössä kulttuuriperinnön suojelua keskeisenä tekijänä kestävän kehityksen, kulttuurisen monimuotoisuuden ja nykyaikaisen luovuuden tavoitteiden saavuttamisessa.
Kiinteistöverolain uudistuksessa tulee turvata määrällisestikin vähäisen suojellun rakennuskantamme ylläpito ja korjaaminen vapauttamalla nämä kohteet kiinteistöverosta.
Asko Takala
Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtaja
Arja Lukin
Suomen Arkkitehtiliiton pääsihteeri
Suomen Arkkitehtiliiton kannanotto: Kiinteistövero vaarantaa suojellun rakennusperintömme