SAFAn kannanotto: Turun kasarmin talousrakennuksesta elokuvakeskus, unohtuuko rakennussuojelu?

Helsingissä valmistellaan asemakaavamuutosta, jossa Kampissa sijaitsevaan entiseen linja-autoaseman rakennukseen ja sen uusiin maanalaisiin tiloihin sijoitetaan elokuvakeskus. Hankkeeseen liittyvä viitesuunnitelma on rakennussuojelun näkökulmasta ongelmallinen.

Monien kaupunkilaisten tuntema vanha linja-autoasema Kampissa on alun perin 1830-luvulla rakennetun Turun kasarmin talousrakennus. Keisarillisessa kaupungissa sotaväen läsnäoloa alleviivasivat kaupunkia ympäröineet kasarmit. Näistä Turun kasarmi toimi myöhemmin jopa taistelujen tukikohtana. Sisällissodassa, Helsingin valtauksen yhteydessä, punaiset linnoittautuivat kasarmiin, mikä lopulta johti kasarmin tuhoutumiseen siellä levinneen palon seurauksena. Kasarmi tuhoutui korjauskelvottomaksi, ja rauniot purettiin vaiheittain nykyisen Lasipalatsin tontilta. Kasarmin talousrakennus jäi muistumaksi paikalla olleesta empire-kasarmista. Lasipalatsin rakentamisen yhteydessä säilytetty rakennus muutettiin linja-autoasemaksi, mikä olikin kaupunkien uusi rakennustyyppi 1930-luvulla.

Kasarmia isännöimien kasakoiden väistyttyä muuntuivat Kampin lukuisten kasarmirakennusten käyttötarkoitukset vanhaa hyödyntäen. Hevostallien ja eläinten huollon tiloja käytti mm. viereisen Maanviljelijäin maitokeskuksen suuri meijeri, jonka toiminta ylläpiti vilkasta liikennettä alueella. Sotilasperinteitä jatkoi myös alueelle sijoittunut moderni autopataljoona, jossa mm. nuori Urho Kekkonen palveli 1920-luvun alussa. Autopataljoonan tilat vapautuivat linjaautoasemalle Taivallahden kasarmin valmistuessa samanaikaisesti Lasipalatsin kanssa. Linja-autoaseman toiminta laajeni vapautuneille armeijan harjoituskentille, ja esimerkiksi Alvar Aallon keskustasuunnitelmassa monitasoinen linjaautoasema sijoittui edelleen Kampin kentälle. Linja-autoasema siirtyi Kampin kauppakeskukseen vuonna 2005.

Lasipalatsi ja Turun kasarmin huoltorakennus muodostavat historiallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Kasarmin huoltorakennus on liitetty Museoviraston kokoamaan Valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen listaukseen, mikä velvoittaa sen arvojen huomioimiseen kaavoituksessa ja kehittämisessä. Huoltorakennuksen erityisarvo ei ole sen arkkitehtuurin rakennustaiteellisessa näyttävyydessä, vaan kohteen historiallisessa todistusvoimassa. Huoltorakennus on käyttötarkoituksensa mukaisesti ulkoasultaan eleetön. Julkisivua rytmittää ikkuna-aukotus, julkisivua jäsennöi yksinkertainen kerroslista, joka vahvennettuna koristaa myös räystäslinjaa. Suorakulmaista rakennusrunkoa kattaa yksinkertainen satulakatto. Kasarmirakennuksen pelkistetty ilme periytyy sen historiallisesta käyttötarkoituksesta.

Kaupungin vanhimpiin rakennuksiin lukeutuva Turun kasarmin huoltorakennus on itsestään selvä rakennussuojelukohde, ja se onkin asemakaavassa suojeltu, viimeksi vuonna 2015. Huoltorakennus kestää – ja on kestänyt – monenlaisia käyttöjä, ja säilyttänyt läpi historiansa ominaispiirteensä. Tämä on jatkossakin tärkeää, jotta rakennuksen historiallinen arvo ja sen menneisyyden todistusvoima säilyisi. Rakennus kuuluu olennaisesti pääkaupungin varhaiseen historiaan, ja siihen kiinnittyy maamme historian keskeisiä dramaattisia vaiheita.

Kasarmin huoltorakennuksen ominaispiirteisiin kuuluvat rakennuksen massoittelu, julkisivut ja vesikaton perusmuoto, jotka on suojeltu asemakaavassa. Kohdetta voidaan kehittää nämä ominaispiirteet huomioiden. Nyt esitetty viitesuunnitelma rakennuksen muuttamiseksi elokuvakeskukseksi ei huomio rakennuksen suojelumerkintöjä. Rakennuksen katon purkaminen ja korvaaminen uudella kerroksella muuttaa rakennuksen ominaisluonteen kokonaisvaltaisella tavalla, asemakaavan suojelumääräyksen vastaisesti, minkä myös kaupunginmuseo on lausunnossaan todennut.

Kaupungin vanhimpiin kuuluvan rakennuksen arkkitehtuuri ei uudessa käytössä voi muuntua olemukseltaan vieraaksi, vaan suojelutavoitteiden seuraaminen on suojelukohteessa erityisen tärkeää. Vaalitaanko rakennuksen arvoa, vai toimiiko se joustavana materiaalina nykykeskustassa käytävään huomiotalouden kilpaan, tai pyrkimykseen rakennuksen statuksen tai ympäristön ominaispiirteiden kohottamiseen? Turun kasarmin 1830-luvulla rakennetun huoltorakennuksen osalta vastaus on itsestään selvä. Alueen varhaisimman käytön merkit tulee ylläpitää autenttisena osana voimakkaastikin kehittyvää kulttuurikeskustaa.

On tarpeellista tuoda esiin huoli rakennussuojelun asemasta, mikäli näinkin merkittävä helsinkiläinen suojelukohde uhkaa menettää historiallisen arvonsa ja identiteettinsä. Turun kasarmin huoltorakennuksen suojelutavoitteista ei tule tinkiä, vaan ne tulee ottaa lähtökohdaksi rakennuksen kehittämisen, sen ominaispiirteitä kunnioittaen. Rakennus välittää merkittävällä tavalla kaupungin historiaa, jonka huomioiminen tulee olla kulttuurirakentamisessa lähtökohtana.

Helsingissä 2.9.2020
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA

Korjausrakentamisen ja rakennusperinnön toimikunnan puolesta,
Mira Kyllönen, toimikunnan puheenjohtaja

Rakennusperintö-SAFAn puolesta,
Ida Kalakoski, alaosaston puheenjohtaja