Otto Haarala kiinnostui Arkkitehtiliiton toimikuntatyöstä opiskelijajärjestössä tehdyn opintopoliittisen vaikuttamisen innoittamana. ”Kaikki mitä Safa tekee, liittyy tavalla tai toisella myös siihen mitä yliopistoissa tehdään”, Haarala sanoo.
Opiskelen tällä hetkellä viidettä vuotta Tampereella. Olen mukana Safan hallituksen alaisessa ammattipoliittisessa jaoksessa sekä liittovaltuustossa varajäsenenä. Vuosina 2020-2021 olin mukana Safan koulutus- ja tutkimustoimikunnassa Tampereen yliopiston opiskelijaedustajana.
Koulutus- ja tutkimustoimikunta vaikuttaa suomalaiseen ja eurooppalaiseen koulutuspolitiikkaan, seuraa ja kehittää arkkitehtuurin ja rakennusalan tutkimusta sekä järjestää täydennyskoulutusta. Toimikunnassa on opiskelijaedustus kaikista Suomen arkkitehtikouluista.
Lähdin ensin mukaan arkkitehtiopiskelijoiden opiskelijajärjestö Tampereen Arkkitehtikillan toimintaan ja siellä tehty opintopoliittinen vaikuttaminen innosti hakemaan Safan toimikuntaan. Koulutus- ja tutkimustoimikunnassa pallotellaan hyvin samankaltaisia teemoja kuten yliopiston tutkinnon suunnitteluryhmissä ja tiedekuntaneuvostoissa.
Meillä on suhteellisen pieni ala, ja kaikki mitä Safa tekee, liittyy tavalla tai toisella myös siihen mitä yliopistoissa tehdään.
Käytännössä toimikuntaan osallistuminen oli verrattain kevyttä hommaa. Kokouksia järjestettiin suunnilleen kerran kuussa. Kokousmateriaalien läpikäyntikin tuntui mukavalta, kun oli intohimoa käsiteltäviin aiheisiin.
Erikoistun yhdyskuntasuunnitteluun, joten minulle tärkeitä teemoja ovat kaupungit, kestävyys, ilmastonmuutos ja rakennussuojelu. Koen saaneeni ajettua näitä teemoja toimikuntatyössä ja tuotua esiin myös opiskelijanäkökulmaa. Safa onkin hyvin perillä opiskelijoita kiinnostavista asioista, kuten tulevaisuuteen ja ilmastokriisiin liittyvistä kysymyksistä.
Minulle tärkeitä teemoja ovat kaupungit, kestävyys, ilmastonmuutos ja rakennussuojelu.
Päällimmäisenä toimikunnasta jäi mieleen hyvä ja keskusteleva ilmapiiri. Oli hienoa päästä tutustumaan aiheisiin erilaisista taustoista tulevien arkkitehtien näkökulmasta. Toimikuntatyössä myös esiintymis- ja vuorovaikutustaidot karttuivat ja sain ammatillista itsevarmuutta.
Olin itse vasta toisen vuoden opiskelija, kun aloitin toimikunnassa, mutta tekemällä oppii, joten kehottaisin kaikkia kiinnostuneita lähtemään mukaan ennakkoluulottomasti. Tämä on lopulta aika matalan kynnyksen toimintaa.
Otto Haarala