Arkkitehdin ammatti tulee suvun kautta, sillä isäni on arkkitehti ja isoisäni toimi rakennusmestarina.
Rakentaminen on aina ollut minua lähellä: lapsuuden maaseutuympäristössä oli runsaasti tilaa rakennella majoja ja kokeilla kaikenlaista rakentamista puusepänverstaassa. Alun perin hain TKK:n arkkitehtiosastolle ja rakennustekniikkaan. Arkkitehtiosasto jäi ensimmäisellä kerralla haaveeksi, mutta myöhemmin sain kuitenkin opiskelupaikan.
Arkkitehdin työ yhdistää sopivasti sekä teknistä että luovaa puolta. Tämä yhdistelmä kiinnostaa. Ja se, että tehdään jotain konkreettista ja saadaan aikaan jotain näkyvää.
Liityin SAFAan, koska olemme rakennusalalla pieni ammattikunta ja koen, että liiton kautta arkkitehtien ääni on mahdollista saada kuuluviin. SAFAn työ ja pitkät perinteet arkkitehtuurikilpailujen järjestämisessä on arvokasta. Tälle työlle on juuri nyt erityistä tarvetta, kun urakoitsijavetoiset KVR- ja elinkaarikilpailut vähentävät kaupunkikuvallisten ominaisuuksien painoarvoa. SAFAn järjestämät arkkitehtuurikilpailut ovat olleet väylä päästä mukaan merkittäviin projekteihin myös meidän toimistolle. Lisäksi pidän tärkeänä, että SAFA ottaa vahvasti kantaa rakentamiseen liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun.