Suomessa on aina rakennettu puusta, mutta kaupunkeja on sadan vuoden ajan rakennettu muista materiaaleista. Tähän pitää saada nopeasti muutos, sillä kaupungistumisen aiheuttama rakentamisen valtava hiilipiikki aiheuttaa suuren osan haitallisista ilmastovaikutuksistamme. Kun energiantuotanto vääjäämättä puhdistuu, rakentamisen osuus vaikutuksista nousee todella merkittäväksi. Jos rakentamisen hiilipiikkiä ei taiteta, rakentamisen ilmastokuorma pysyy sietämättömän korkeana ainakin 2040 -luvulle saakka. Yksin rakentamisen energiatehokkuutta lisäämällä tätä vaikutusta ei pysty kumoamaan.
Rakentamisen hiilipiikin taittamisessa heti käytettävissä oleva keino on puun käytön lisääminen rakentamisessa kaikkialla, missä se on mahdollista. Kaikki, mitä voidaan, pitää nyt rakentaa puusta tai puupohjaisista materiaaleista. Puusta rakentaminen on myös kestävää metsien käyttöä. Nyt on tullut puukaupungin aika.
Jokaisella rakennusmateriaalilla, myös puulla, on omat reunaehtonsa. Rakenteiden ja arkkitehtuurin tulee olla materiaalin kestävyyden kannalta oikeita ja luontevia. Kaupunkimaisessa tiivissä rakentamisessa paloturvallisuus on tärkeää. Ilmastonmuutos tuottaa äärisäitä ja rakenteet joutuvat kovalle koetukselle. Kerrokselliset rakenteet ovat arkoja, mutta massiiviset rakenteet oikein toteutettuina ja ylläpidettyinä ovat kestäviä ja resilienttejä, uudelleenkäytettäviä ja lisäksi helposti korjattavissa.
Kotimaisen, lähellä kasvaneen ja vähän koneellisesti työstetyn massiivipuun käyttö rakentamisessa olisi kestävä ratkaisu. Tarvitaan siis massiivipuurakenteille soveltuvaa uutta kaupunkiarkkitehtuuria. Vähän jo unohdettu tiivis-matala -konsepti nousee taas arvoonsa, kun etsitään massiivipuun käytölle ja kaupunkimaiselle rakennustehokkuudelle sopivinta kaupunkirakennetta.
Kaksi asuinkerrosta ja tuulettuva ullakko, seinien pituudet luonnonhirren pituuden mukaisesti noin 8-9 metriä, massiivihirren paksuus noin 220 mm, kerrokset riittävän korkeina painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuudelle tarjoaisivat puukaupungille sopivat dimensiot. Massiivihirsi paloteknisesti erinomaisena mahdollistaa tiiviin, kaksikerroksisen rakentamisen ilman raskasta palosuojausta.
Käyttäjiensä kannalta massiivipuusta rakennetut tilat ovat suorastaan terapeuttisia – jo päältä näkee, mistä ja miten talo on rakennettu. Massiivipuisen tilan sisäilmasto, akustiikka ja pintojen aistittava lämpimyyden tuntu (pieni lämmönjohtavuus) tekevät hyvää rakennusongelma- ja ongelmarakennusuutisoinnin pelästyttämille.
Lisämausteen uuteen kaupunkiarkkitehtuuriin tulee tuomaan rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttövaatimus. Säädösten tulkinnat eivät vielä tee vanhojen rakennusosien käyttöä uudisrakentamisessa helpoksi, mutta suunta on selvä.
Kohti uutta puukaupunkia.
Minna Aarnio, arkkitehti, Rakennusasiaintoimisto Aarre Oy