NORMITALKOOT JA ASUNTOARKKITEHTUURI

Ilmoittauduin SAFA-blogin kirjoittajaksi keväällä tarkoituksena tarinoida leppoisana ikämiehenä. Mutta nyt pakkaakin päälle ikäviä normiasioita, johon soppaan koen tarpeelliseksi panna lusikkani.

Rakennusalalla on rinnakkain kaksi näkökulmaa, joiden tasapaino on herkkä: Toisaalta rakennusratkaisujen kehittäminen, toisaalta säätely yhteiskunnallisten tarpeiden pohjalta. Nyt asuntoarkkitehtuuriin tuovat vaatimuksia pienasuntojen tarve ja kohtuuhintaisuus sekä elinkaari- ja energiakysymykset. Näiden seurauksena on lisääntynyt rakennustyyppien selkeä uudistamistarve. Lainsäädäntö on monipuolistunut ja hyvin informoitu, mutta samalla on vahvistunut juridinen säätely. Varsinkin asemakaavoituksen ja rakennussuunnittelun välissä on byrokraattisia esteitä rakennusratkaisujen kehittämiselle. Lisääntyneet valitusmahdollisuudet ovat muodostuneet joiltain osin jopa kiusanteon välineiksi. Mielestäni juristeria on alkanut dominoida rakennusalan kehittämistarpeita.

Arkkitehtikunnan rooli tässä intressien ristiaallokossa on hyvän ympäristön ja rakennusten näkökulma. Kaavoituksessa ja rakennusten suunnittelussa ammattikunnalla on vahva yhteisvaikutus, mutta esteitäkin riittää. Tärkeää on asemakaava- ja rakennussuunnittelun yhteensovitus siten että kaavatavoitteet toteutuvat, mutta rakennusratkaisujen kehittämiselle jää tilaa. Yhteistyö toimii kollegojen kesken, mutta juristeria vaatii turhan vähäisistä seikoista kaavamuutoksia. Poikkeamismahdollisuus voisi perustua enemmän rakennussuunnittelijan ratkaisun hyväksyntään asemakaavoittajan ja valvontaviraston taholta. Tämä vähentäisi rakennuttajien vastarintaa viiveiden pelossa ja turvaisi myös ympäristön intressit. Rakennusten jatkuva kehitystyö hankkeiden yhteydessä lisääntyisi. Tärkeää on asukasvaikutuksen ja ryhmärakennuttamisen tukeminen säädöksin sekä arkkitehtikunnan valmentautuminen näihin. Vaikeasti säädeltäviä mutta välttämättömiä ovat myös terveet ja rakennuttamis- ja sopimusmenettelyt sekä tuotannon hintakilpailun toteutuminen.

Arabianrannassa toteutui hienolla tavalla asemakaavoituksen ja rakennussuunnittelun vuorovaikutus. ArkOpen-tiimini kilpailuvoittaja oikean puoleisen korttelipihan  reunassa.

Turhaa muutoslupabyrokratiaa

Rakennusratkaisujen kehittämisen lähtökohta on tilaohjelma, josta kerrostaloissa yhteis- ja aputilojen määrä on lähes neljännes. Varastot ovat vajoina kellaria puolta halvempia ja suosituin yhteistila pihapaviljonki. Mutta ne vaativat kaavavarauksen tai –muutoksen, vaikka ratkaisusta olisi yhteisymmärrys. Säädöksissä korostuu energian säästö, jonka suurin tekijä on rakennuskannan pidempi elinkaari. Tämän este on usein toiminnallinen ja ratkaisuna muuntojoustavuuden lisääminen. Vaikeuttaja on mm. huoneistojärjestelyjen muutos, sillä rakennuslupa on oltava ennen aloitusta ja asuntovaraukset tulevat pääosin myöhemmin. Muutoslupabyrokratia on turha, kun perustana on asukastarve ja rakennusvalvonnan hyväksyntä. Suurin jäykkyys on kuitenkin asuinrakennusten väestösuojan vaatimus, joka herättää ulkomaisten suurta ihmettelyä. Sen poisto tehostaisi rakennuksen tilankäyttöä mahdollistaen varastot osin vajoihin tai kerroksiin asuntojen lähelle.Ratkaisu lisäisi myös maantason asuin- tai työtiloja ympäristöä elävöittämään. Väestösuojan poisto kannattaisi vaikka kustannuksia perittäisiin muualle tehtäviin suojiin, sillä kerrostalojen ratkaisut tehostuisivat ja parantuisivat tuntuvasti.

Nykyiset maankäyttö- ja rakennuslain menettelytavat ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä paljon, mutta synnyttäneet myös liian byrokraattisia toimenpiteitä. Ne haittaavat arkkitehtuurin ja rakennusratkaisujen kehittämistä, mitä luontevasti tapahtuu rakennushankkeiden yhteydessä. Asemakaavoja laadittaessa ei usein ole tiedossa rakennuskohteen sopivimpia ratkaisuja, ne syntyvät vasta omistuksen selvittyä suunnittelun aikana. Asemakaavasta poikkeamisen tarkoituksenmukaisuus ja vähäisistä syistä tarvittavat muutosluvat voidaan ilman moniportaista lupabyrokratiaa hyväksyä riskittömästi asemakaavoittajan ja lupaviranomaisten toimesta harkittujen ohjeiden pohjalta.

Jouluterveisin,

Esko Kahri

PS: Kun aihetta ei voi oikein käsitellä mutu-pohjalta, kävin läpi Maakäyttö- ja Rakennuslain pykälät ja tein niihin alaviitte-kommentit. Mutta odottakoot ne sopivampaa tilannetta.