Samaan aikaan kun kolmen puolueen edustajat kävivät jo muutaman viikon kestäneitä hallitusneuvotteluita Smolnassa, kokoontuivat arkkitehdit Jyväskylän Kankaalle keskustelemaan arkkitehtuurista. Yhteistä tapahtumille on se, että keskustelua värittää talouden murros ja vahva tietoisuus vielä pitkään jatkuvasta hitaan kasvun ajasta.
Arkkitehtipäivillä talous ei toki ole keskiössä, mutta se heijastuu yllättävänkin vahvasti lähes jokaisessa puheenvuorossa. Ei ongelmana, vaan suunnittelua vahvasti ohjaavana tekijänä, joka vaatii arkkitehdeiltä uusia ratkaisuja niin perinteisessä suunnittelussa kuin liiketoimintastrategioissa ja teknologian hyödyntämisessä.
Toinen Arkkitehtipäivien keynote-puhujista, saksalainen Oliver Thill, kertoi arkkitehtitoimistonsa Atelier Kempe Thillin strategiasta, jossa tavoitteena on luoda asiakkaalle neutraalin yksinkertaista ja edullisesti toteutettavaa arkkitehtuuria. Thill kertoi ylpeänä Itävallan Raidingiin suunnittelemansa Franz-Liszt konserttitalon olleen valmistuessaan vuonna 2008 Euroopan edullisin konserttitalo. Kuvien perusteella estetiikasta ei ole tingitty ja käyttöastekin kertoo onnistumisesta. Sali vetää turisteja ja artisteja pienen pieneen maalaiskylään.
Toimiston pyrkimys hajauttaa riskiä ja pyrkiä kansainvälistymään oli toiminut, sillä toimisto on kasvanut parin henkilön toimistosta kansainvälisiä toimeksiantoja napsivaksi keskisuureksi toimistoksi.
Edullista rakentamista paikallisista materiaaleista
Arkkitehtipäivien toinen keynote-puhuja, Amsterdamissa DUS Architects toimistoa kahden kollegan kanssa pyörittävä Hedwig Heinsman, mullisti tunnissa käsitykseni arkkitehtuurin tulevaisuudesta. Heinsmanin mukaan 3d-printtaus on ratkaisu mm. rakennusteollisuuden osuuteen ilmastonmuutoksen kiihdyttämisessä. Jatkuva pyrkimys tehokkaampaan asuntotuotantoon on myös riski suunnittelunvapaudelle ja todellisiin asumistarpeisiin vastaamiselle.
Amsterdamissa sijaitseva 3d Print Canal House on vielä kehittelyvaiheessa, mutta sen on tarkoitus mahdollistaa yksilöity, paikalla ja paikallisista materiaaleista missä päin maailmaa tahansa valmistettu edullinen taloprinttaus. Jo nyt koetaloon on printattu rakenne-elementtejä ja toisin kuin esimerkiksi Kiinassa printatut betonielementit, tässä kohteessa on kehitetty uusi, ekologinen ja bio-pohjainen materiaali.
Rakennuspaikalle tuotava, paikallisia materiaaleja hyödyntävä liikuteltava printteri vähentää rakennusosien kuljetusta ja varastoinnin tarvetta. 3d-printtaus on arkkitehtuurin vastaus jo teollisessa muotoilussa ja vaateteollisuudessa näkyvälle kustomoinnin trendille tavalla, joka laskee lopputuotteen hintaa muun muassa vähenevien työvoimakustannusten myötä.
Myös suomalaisten arkkitehtien puheenvuoroissa kuului kustannustietoisuus ja pyrkiminen edullisimpiin ja tehokkaampiin ratkaisuihin. Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-hallintorakennusta suunnittelemassa ollut Max Hartman SARCista kertoi, että tilaajan huoli sisäilmaongelmista karsi kaiken kokeellisen pois projektista ja arkkitehdit toimittivatkin tilaajalle suunnitelman elementtirakenteisesta klassisen kauniista, ajattomasta rakennuksesta.
Jyväskylään kahdeksankerroksisen puukerrostalon suunnitelleen Anssi Lassilan puheenvuorossa nousi esille ohimennen Arkkitehti-lehden erääseen kerrostaloon kohdistama kritiikki arkkitehtuurin taipumisesta rakentajan tuoton tavoittelulle. Lassilan mukaan arkkitehtuuri, joka ei tarjoa sitä mille on tarve ja kysyntä, on turhaa.
Tehtävänkuvan muutos odottaa kulman takana
Euroopan talouslama ja globaali resurssien niukkeneminen on selvästi muokkaamassa arkkitehdin tehtävänkuvaa. SAFAn puheenjohtaja Leena Rossi totesi loppupuheenvuorossaan osuvasti, että arkkitehdin rooli onkin “ratkaista realismi”.
Jos Hedwig Heinsmania on uskominen, arkkitehdin tehtävänkuva tulee mullistumaan pikemmin kuin kukaan arkkitehti on osannut odottaa. Hyppäys CD-levystä Spotifyhin on rakennusalallakin ihan kulman takana.
Positiivista uskoa tulevaisuuteen tuo Arkkitehtipäiviltä saatu oivallus siitä, että laman arkkitehtuurin ei tarvitsekaan tarkoittaa laadusta tinkimistä, vaan se voi tarkoittaakin uusia luovia ratkaisuja, jossa työkaluina ovat massakustomointi, tuotteistaminen ja kansainvälisyys. Keskiössä on edelleen laadukas arkkitehtuuri.