Ulkomaalainen yritti vuosia sitten kaupitella laatutiiliänsä Suomeen. Täällä aikansa kierreltyään hän oppi sanan, jota me niin rakastamme ja jota hänen kielessään ei edes tunneta.
Halpa! Everything must be halpa here in Finland!
Keskieurooppalainen tiili oli tyylikkäämpi, kestävämpi ja tietenkin hieman kalliimpi kuin kömpelöt kotimaiset standardituotteet. Laatuerosta huolimatta kauppoja ei syntynyt.
Arkkitehdeille on tuttua miten rakennuttaja yrittää karsia kustannuksia suurennuslasilla. Usein niin tehdään aivan kohtuuttoman uutterasti saavutettuun säästöön nähden. Materiaaleissa erot ovat joskus aivan marginaalisia suhteessa rakennushankkeen kokonaiskustannuksiin. Halvempi hinta on silti rakennuttajalle ylivoimainen houkutin, vaikka suunnittelijan silmissä laadukkaampi materiaali olisi järkevä valinta kauneutensa, kestävyytensä ja paremman käytettävyytensä ansiosta.
Rakentaminen on kallista. Työvoimavaltaisella alalla kustannukset nousevat korkeiksi, eikä globalisaation ja halvan työvoiman vaikutus ole näkynyt samalla tavalla hinnoissa kuin muilla tuotannon aloilla. Asuntorakentamisessa sellainen ihme muuttuu todeksi, että halvoista materiaaleista tehdään käsittämättömän kalliita tuotteita. Asuntojen ja asumisen hinta on noussut niin korkeaksi, että vain harvat voivat edes uneksia uudesta asunnosta pääkaupunkiseudulla.
Suomalaisen rakentamisen laatu kestää vertailua huonosti
Uusien asuntojen hinnat ovat vertailukelpoisia korkean veroasteen Pohjoismaissa. Silti suomalaisen rakentamisen laatu kestää vertailua huonosti. Kööpenhaminan uusilla alueilla korkea laatu näkyy rakennusten hienoissa lähiympäristöissä, pysäköintiratkaisuissa, pyöräteissä, istutuksissa ja rakennusmateriaaleissa. Rakennusten julkisivuissa huomio kiinnittyy vielä lopuksi hienoon tiilipintaan ja muuraukseen. Kalliita ratkaisuja ja materiaaleja! Meillä tällainen ei ole mahdollista, pudistellaan päätä epäuskoisina.
Halpa houkuttelee myös kaupunkien yleisten alueiden ja infrastruktuurin rakentajia. Järjestetään näyttäviä kansainvälisiä suunnittelukilpailuja, suunnitellaan vuosikaudet, soudetaan ja huovataan. Usein päädytään lopulta siihen, että tehdäänkin jotain halpaa ja väliaikaista.
Väliaikainen on taikasana kun halutaan lykätä kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen vaikeita päätöksiä. Pysyvän ja laadukkaan sijaan rakennetaan väliaikainen puisto halvoista materiaaleista, pystytetään pop-up konttikahvila, kyhätään lautarakennelma tai minikokoinen maailmanpyörä turistihoukuttimeksi kaupungin paraatipaikalle.
Miljardiluokan hankkeissa halvennuskikat voivat koitua kohtalokkaiksi. Uuden metrohankkeen arvioituja kustannuksia täytyi karsia. Helppoa! Asemalaitureita lyhentämällä päästiin kustannusraamiin. Nyt koko metron kuljetuskapasiteetti on arvioiden mukaan pienentymässä niin, että koko järjestelmä on pian riittämätön kasvaville matkustajamäärille.
Taloudelliset näkymät ovat synkät. Koittaako vihdoin aika, jolloin meillä ei enää olekaan varaa rakentaa halpaa, huonoa ja väliaikaista?