Jättiläishybridi, yli 38 000 m2 Jätkäsaaren Bunkkeri Helsingissä on saamassa ilmaa siipiensä alle. Se on kuin pullea, raidallinen kimalainen, joka lentää, koska ei tiedä että se on mahdotonta.
Rakennus sisältää enemmän kuin yhden käyttötarkoituksen, useita toimijoita, rakenteita, omistus- ja käyttöoikeuksia ja reittejä päällekkäin, limittäin, jakaen. Bunkkeriin tulee satoja asuntoja, uimahalli ja liikuntatilat melkein 800 000 käyttäjälle vuodessa. Siitä tulee merkkirakennus. Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy on onnistunut ratkaisemaan Bunkkerin olemuksen ja toiminnallisten vaatimusten Gordionin solmun Venetsian arkkitehtuuribiennaalin kutsun arvoisesti. Hienoa, että tilaaja on halunnut ja osannut hankkia huippusuunnittelua hankkeeseensa.
Bunkkeri putosi valmistuessaan ympäröivän muutoksen kyydistä, sillä merikontit söivät varastorakennuksen funktion heti uutena. Kaupungin kannalta Bunkkerin ajanlasku alkoi vuosituhannen vaihteessa, kun Helsingin Satama hylkäsi sen. Alueen koulujen liikuntatilat kaavoitettiin Bunkkeriin ja rakennuksen muille tiloille yritettiin löytää käyttötarkoitusta ja toteuttamiskelpoista ratkaisua yli 15 vuotta, tuloksetta. Kaupunki poisti Bunkkerin hankkeet omasta investointiohjelmastaan silläkin uhalla, että koulut eivät pysty avaamaan ilman liikuntatiloja. Jollei rakennus olisi niin massiivinen, se olisi kenties purettu.
Vuonna 2014 kaupungilla havahduttiin siihen, että jos koulut aloittavat 2019, niin liikuntatilojen ja siten Bunkkerin haasteen ratkaisemisella oli kiire. Liikuntatiloilta yli jääville 24 000 m2 ei ollut tiedossa käyttöä. Ratkaisua tai investointirahaa ei ollut, joten piti vähän miettiä. Miten monella tavalla haastavasta paketista saisi niin kiinnostavan, että sijoittajat ja toteuttajat löytyisivät? Miten aika saataisiin riittämään? Miten päätöksenteko saataisiin poikkeuksellisen hankkeen kannalle? Miten muutama henkilö suoriutuisi paljain käsin kahdessa vuodessa tehtävästä, jota satakertainen ammattilaisjoukko ei 15 vuoden aikana pystynyt ratkaisemaan?
Bunkkerin tontti rakennuksineen päätettiin myydä ja kaavoittaa sen varastotilojen sijaan asuntoja, jotta taloudellinen yhtälö saataisiin toimimaan. Kaavoittajan kanssa määriteltiin rakennuksen huomioitavat ominaispiirteet ja se, miten Bunkkeri voi muuttua. Liikuntatilojen vuokrasopimuksesta täytyi tehdä pitkä, jotta suuri investointi ja myös kohtuullinen tuotto sijoitukselle mahdollistuisi. Kaksivaiheinen toteutuskilpailu aloitettiin 2015 ja tätä kirjoittaessani valtuusto on hyväksynyt hankekokonaisuuden ja kaupunkisuunnittelulautakunta sen toteuttamisen edellyttämän asemakaavamuutoksen.
Onnistuneen hybridihankkeen edellytyksenä on näköjään kaikkien toimijoiden keskinäinen kunnioitus sekä moniulotteinen ymmärrys aikatauluista, tiloista, rakenteista, rahasta ja juridiikasta. Lisäksi on oltava onnea, win-win –tahtoa, sinnikkyyttä, kasa pullaa ja litroittain kahvia. Betoninen kimalainen lentää.