Katumaasturit ulos, robottipysäköinti sisään!
Ostin vaimolle katumaasturin, kun se on semmoinen vähän epävarma kuski – niin kuin tiedät. Nyt tuntuu turvallisemmalta.
Siis hetkinen – turvallisemmalta – kenen kannalta? Luulisi vain imbesillin sovinistin tosissaan perustelevan hankintaansa näin, mutta olen kuullut saman argumentoinnin useita kertoja.
Helsinki voisi nyt kunnostautua yhdellä pienellä ja yksinkertaisella, mutta huomattavan tehokkaalla liikenne- ja ympäristöpoliittisella päätöksellä ja kieltää katumaasturit kokonaan kaupungin keskusta-alueella. Tämä ei olisi enää mitenkään ainutlaatuinen veto kansainvälisesti tarkastellen.
Berliinissä useat eturivin poliitikot ajavat nyt katumaastureita ulos keskusta-alueilta (YLE 20.9.2019). Ainakin Firenzessä ja Eindhovenissa tässä on jo onnistuttu, Pariisissa ja Wienissä tämä tapahtunee pian. Frankfurtin autonäyttelyssä 25 000 ihmistä protestoi katumaastureiden valmistusta vastaan (TM, syyskuu 2019). Sekä Greenpeace että Deutsche Umwelthilfe ilmoittivat hiljattain haluavansa kieltää ne kokonaan (Greenpeace, 10.9.2019). USA:ssa ajettiin vuonna 2018 eniten jalankulkijoita kuoliaaksi 28 vuoteen. Tutkimukset osoittavat selvän korrelaation tämän ja katumaastureiden yleistymisen välillä (USA Today, 28.2.2019). Se siitä turvallisuuden tunteesta.
Viime viikolla julkaistu tutkimus osoittaa, että katumaastureiden päästöjen kasvu vuodesta 2010 tähän päivään on toiseksi korkein kaikista yksittäisistä globaalin hiilipäästöjen lisäyksistä (The Guardian 9.9.2019). Ainoastaan energiateollisuuden päästöt ovat kasvaneet enemmän samana ajanjaksona. Katumaastureiden jälkeen jäävät mm. raskas teollisuus sekä lento- ja laivaliikenne. Vuosina 2010-18 katumaasturit kaksinkertaistivat globaalin markkinaosuutensa ja vuosittaiset päästöt nousivat 700 megatonniin CO2, mikä on enemmän kuin Ison-Britannian ja Alankomaiden yhteenlasketut kokonaispäästöt (IEA, OECD).
Katumaastureiden määrän kasvaminen johti meillä myös uusiin pysäköintimitoitus-suosituksiin vuonna 2016. Ajoväylää levennettiin 7 metristä 8 metriin ja samalla parannettiin jo nimissämme ollutta Euroopan ennätystä vielä yhdellä lisämetrillä. Useimmissa maissa pärjätään viidellä metrillä. Suomessa nähtiin kuitenkin ongelmana se, että ”epävarmojen kuskien” ostoskasseja täynnä olevia traktoreita on hankalaa käsitellä ”ahtaissa” tiloissa. Näin rakennettiin valtava määrä seuraavan parinkymmenen vuoden aikana turhaksi osoittautuvaa, erittäin suurella hiilijalanjäljellä varustettua, kallista sekä kaupunkikuvaa ja viihtyvyyttä heikentävää rakennusmassaa.
Nyt onkin vihdoinkin aika siirtyä kokonaan käyttämään robottipysäköintiä. Niissä ei ramppeja eikä kääntötiloja tarvita, ei myöskään hissejä, ilmastointia eikä valaistusta. Hakuliikennettä robottipysäköintilaitoksessa ei ole, ei näin ollen myöskään pakokaasupäästöjä eikä melua. ”Epävarmat kuskit” eivät myöskään niissä kolaroi. Ei siis lommoja, eikä varsinkaan henkilövahinkoja. Koko hökötys tarvitsee volyymiä alle puolet siitä mitä perinteinen pysäköintilaitos.
Hennu Kjisik, professori, Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisikin osakas