Rakennukset ovat aina julkisesti esillä arvostelun ja arvioinnin kohteena. Arkkitehtuuri ei pääse jalkapuustaan eroon.
”Tehkäät niin kuin sanon; ja tietäkäät, ellei hän teissä huomaa vilpitöntä, ahkeraa harrastusta, niin jalkapuussa, jalkapuussa istutte koreasti joku sunnuntaipäivä kirkon kivijalan juurella.”
Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen veljeksillä on ollut vaikeuksia lukemaan oppimisessa ja he pakenevat korpeen uhkana olevaa jalkapuuta pakoon. Vaiheittain tilanne ajautuu hyvin tunnettuun kohtaukseen, jossa veljesten rakentama piilopirtti palaa heidän nujakointinsa seurauksena maan tasalle. Edessä on paluu takaisin Jukolan talolle Toukolan kylään. Lukemaan on opittava.
Arkkitehtuurin lukutaito
Miltä kuulostaisi, jos seuraavaan kappaleeseen lisättäisiin lukutaidon rinnalle käsite ”arkkitehtuuri”?
Suomi on Lukukeskuksen (2017) mukaan [arkkitehtuurin] lukutaidon kärkimaita, ”mutta tason kehitys on kielteistä, sillä hajonta lukutaidossa on suuri kaikenikäisillä. Noin joka kymmenes (11 %) suomalainen kuuluu heikkoihin lukijoihin, joille jatko-opinnot tai työhön sijoittuminen tuottavat vaikeuksia.”
Pelkkä lukutaito ei riitä. Lukijalla tulee olla myös kyky ymmärtää lukemansa. Yleisesti puhutaan medialukutaidosta, jolla tarkoitetaan kykyä nähdä merkitysten taakse ja arvioida vastaanotettua tietoa.
SAFAn vuosittain myöntämä Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto on yksi osoitus siitä, kuinka arkkitehtuurin lukutaitoa tuodaan näkyvästi esille. Miten on, ovatko palkintoehdokkaat, rakennukset ja arkkitehdit, julkisesti jalkapuussa odottamassa valintapäätöstä perusteluineen? Eräällä tavalla ovat.
Rakennukset ovat aina julkisesti esillä arvostelun ja arvioinnin kohteena. Arkkitehtuuri ei pääse jalkapuustaan eroon.
Arkkitehtuuritutkimus
Toimin 30.8.2019 vastaväittäjänä arkkitehti ja tekniikan lisensiaatti Juha Eskolinin väitöstilaisuudessa Tampereen yliopistolla. Väitös käsitteli suurten puurakenteiden arkkitehtonisia ominaisuuksia. Väitöskirja tarjoaa menetelmän sekä arkkitehtuurin kielen ja käsitteet rakennushankkeen osapuolten käyttöön rakennusten arkkitehtonisten ominaisuuksien tarkastelua varten.
Suomessa arkkitehtuurista väitelleiden arkkitehtien määrä on ollut toistaiseksi vähäinen.
Yksi tapa vaikuttaa asian tilan kohentumiseen voisi olla se, että Suomessa toimivat 13 yliopistoa toisivat väitöstilaisuudet esille yhteisellä verkkosivulla. Nyt jokainen yliopisto tiedottaa väitöstilaisuuksista omilla sivuillaan. Osa sivustoista on vaikeasti löydettävissä. Osa hävittää väitöstilaisuudet muiden tapahtumien joukkoon.
Tutkimuksen avulla tuotettu uusi tieto on saatava väitöstilaisuuksien ja väitöskirjojen paremmalla esiin tuomisella kohentamaan yleistä ja erityistä lukutaitoa. Kuten todettu, lukutaidolla on merkittävä rooli jatko-opintokelpoisuuden ja työhönsijoittumisasteen nostamisessa.
Näin Aleksis Kiven päivänä on tämän kirjoitukseni lopuksi paikallaan vapauttaa arkkitehdit jalkapuun uhasta. Asetankin kansalliseepoksemme esille nostaman uhan jalkapuusta koskemaan maamme yliopistoja ja niiden toiminnasta vastaavaa ministeriötä. Toivottavasti eivät pakene piilopirttiin kovin pitkäksi aikaa.
Vesa Ijäs, arkkitehti, rakennuttamispäällikkö, ARA