”Kouluissa on kesän aikana tehty vallankumous” otsikoi Helsingin Sanomat 6.8.2016. Perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat, OPSit, astuvat voimaan vaiheittain tästä syksystä lähtien. Mitä tämä tarkoittaa kouluissa tapahtuvan arkkitehtuurikasvatuksen kannalta?
Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksessa on korostettu muun muassa oppimaan oppimista, laaja-alaisuutta ja paikallista pedagogista kehittämistä. OPSin uudistamisen tavoitteena on ollut myös mahdollistaa kiireetön opiskelu ja syventyminen paikallisesti valittuihin teemoihin – valtakunnallista ohjausta sisältöjen määrittelyssä on karsittu: Esimerkiksi kuvataiteessa vielä vuoden 2004 perusopetuksen OPSeissa mainitaan arkkitehtuurin osalta ”luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelu, rakennusperintö, arkkitehtuurin ilmaisukeinot, tyylipiirteet ja perinteet, tutustuminen suomalaisen arkkitehtuurin edustajiin sekä tilan havainnointiin, suunnitteluun ja rakentamiseen”. Nykyisissä kuvataiteen OPSeissa ohjataan väljästi valitsemaan sisältöjä monipuolisesti rakennetusta ja luonnonympäristöstä. Sanaa arkkitehtuuri ei mainita.
Arkkitehtuuri ylittää oppiainerajat
Arkkitehtuurikasvatuksen kannalta kiinnostavana mahdollisuutena voi nähdä OPSin uudet tuulet, esimerkiksi ilmiöoppimisen. Opetussuunnitelmat vaativat entistä painokkaammin kouluja toteuttamaan monialaisia kokonaisuuksia, jotka ylittävät oppiainerajat. Ajankohtaisia, yhdessä valittuja ilmiöitä tutkitaan taiteen ja tieteen keinoin, samaan aikaan eri näkökulmista.
Arkkitehtuuri on itsessään monialainen aihealue: Rakennetun ympäristön ilmiöitä tulisi tarkastella paitsi kuvataiteen, myös yhteiskuntaopin, maantiedon, psykologian, matematiikan ja usean muun oppiaineen tunneilla. Arkkitehtuuri on loistava oppiainerajat ylittävä monialainen teema valittavaksi opetukseen.
Arkkitehtuurikasvatus – kansalaiskasvatusta?
Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat korostavat aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamista. Opetus suuntautuu enenevässä määrin koulumaailman ulkopuolelle. Arkkitehtuurin saralla erilaiset osallistavat projektit tarjoavat lapsille ja nuorille mahdollisuuden tutustua oikeaan ympäristön suunnitteluun ja siihen liittyvään päätöksentekoon.
Arkkitehtuurikasvatus kouluissa voisi tapahtua entistä enemmän yhteistyössä paikallisten arkkitehtien ja kaavoittajien kanssa, osana todellisia projekteja. Kaupungeissa ja kunnissa poikkihallinnollinen yhteistyö kasvatus- ja opetustoimen sekä teknisen toimen kanssa on mahdollisuus vahvistaa arkkitehtuurikasvatusta osana lasten ja nuorten elämää.
Lähteet:
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2014. Helsinki: Opetushallitus
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2004. Helsinki: Opetushallitus
Helsingin Sanomat. 6.8.2016. Kouluissa on kesän aikana tehty vallankumous.