Arkkitehtitoimisto Livady laati Roomassa sijaitsevasta Villa Lantesta ensimmäisen kattavan rakennushistoriaselvityksen suomeksi. 1500-luvulla rakennetussa palatsissa on lähes sata huonetta monissa eri kerrostasoissa.
Arkkitehtitoimisto Livadyn rakennushistoriaselvitys Villa Lantesta valmistui syksyllä 2020. Villa Lante al Gianicolo on Suomen valtion omistama renessanssihuvila Gianicolo-kukkulan laella Roomassa. Huvila on Suomen Rooman-instituutin ja Suomen Vatikaanin suurlähetystön aktiivisessa käytössä.
Pasi Kolhonen: Rakennushistoriaselvityksen tilaajana oli ulkoministeriö, ja työn pääpainona oli alun perin kartoittaa lähinnä 1950-luvun jälkeistä aikaa, jolloin Villa Lante on ollut Suomen omistuksessa. Kyseessä on ensimmäinen laaja suomenkielinen esitys huvilan arkkitehtuurista, rakentamisesta ja muutosvaiheista.
Meidän kannaltamme kyseessä oli valtavan iso työ, sillä emme ole ennen tehneet selvitystä rakennuksesta, jolla on näin pitkä ja monivaiheinen historia.
Lauri Saarinen: Villa Lante on Suomen valtion omistuksessa poikkeuksellinen kohde, pala Suomea Roomassa. Rakennus on melkoinen mosaiikki kaikkea uutta ja vanhaa. Se rakennettiin pääosin 1500-luvun alussa ja pohjakerroksen perustuksen muodostaa antiikinaikaisen rakennuksen jäänne. Laajimmat muutostyöt ajoittuvat viimeisten 70 vuoden ajalle. Selvityksen tarkoituksena oli kerätä pohjatietoa tulevia korjauksia varten.
Villa Lante on Suomen valtion omistuksessa poikkeuksellinen kohde.
Panu Savolainen: Selvityksessä kerrotaan renessanssihuvilan vaiheista myös ennen Suomen omistuksen aikaa. Oli tärkeää tuoda esille, mitä aiempia muutoksia on tehty ja mitä taustaa vasten ne peilaavat. Kirjoitin italiankielisen aineiston pohjalta historiaosuutta pitkälle jo ennen kuin matkustimme paikan päälle Roomaan tutkimaan rakennusta.
Mia Puranen: Aloitimme työn keräämällä aineistoa Helsingin Kansallisarkistosta. Arkistoaineiston työstöä jatkettiin vierailun jälkeen, sillä ymmärrys kohteesta syveni matkan aikana.
Arkistoaineisto jakautui kahteen maahan, mikä oli ylipäätään mielenkiintoista. Helsingin Kansallisarkiston lisäksi Villa Lantessa oli oma arkistokokonaisuutensa. Löysimme sieltä ennennäkemättömiä 1900-luvun alkupuolen pohjapiirustuksia.
Suuri osa vanhoista lähteistä oli italiaksi, mutta Suomen valtion hankittua kohteen itselleen 1950-luvulla aineistojen kieli vaihtui pitkälti ruotsiksi ja myöhemmin suomeksi.
LS: Kun tarkastelimme pohjapiirustuksia ennen Rooman matkaa, se sai päämme pyörälle. Huvilassa on lähes sata huonetta eri kerrostasoissa, joten mielikuva tilojen jäsennyksestä oli vähintään sekava!
PK: Vietimme Villa Lantessa viikon marraskuussa 2019. Villa ei ulkoapäin näytä siltä, mutta sokkeloisessa huvilassa on tiloja seitsemässä eri tasossa, joten kyseessä on yllättävän suuri rakennus. Kävimme kohteesta läpi ihan jokaisen nurkan ja restaurointimestarimme Lauri pelottomasti tunki itsensä kaikkiin koloihin. Siitä oli myös välitöntä hyötyä, sillä olimme eräässä tunnelissa samaan aikaan kun rakennuksessa pidettiin juhlatilaisuutta ja paikallistimme vuodon, kun ylhäällä vedettiin vessa. Putkimiehet korjasivat sen heti seuraavana päivänä.
Meille neuvottiin esimerkiksi, kuinka siirtämällä erään huoneen sänkyä voimme löytää piilotetun lattialuukun.
MP: Oli etuoikeus päästä tutustumaan tiloihin, joihin ei normaalisti ole pääsyä. Yövyimme huvilassa töiden ajan, mikä sekin auttoi hahmottamaan rakennusta. Parin päivän kohteeseen tutustumisen jälkeen sokkelo ratkesi. Se oli varsinainen heureka-hetki. Meillä oli mukana kokoelma eriaikaisia valokuvia ja piirustuksia, joita verrattiin nykytilanteeseen. Tutkimme kohteen hyvin systemaattisesti kerros ja tila kerrallaan. Kirjasimme havainnot taulukoihin, haastattelimme henkilökuntaa ja otimme paljon valokuvia.
LS: Saimme henkilökunnalta todella ystävällistä kohtelua. Meille neuvottiin esimerkiksi, kuinka siirtämällä erään huoneen sänkyä voimme löytää piilotetun lattialuukun. Villa Lanten talonmies puhui vain italiaa ja oli maineeltaan hankala, mutta hän oli todella otettu, kun olimme niin kiinnostuneita rakennuksen putkistosta.
PK: Matkan jälkeen meillä oli koossa valtava määrä materiaalia. Yksi työläimpiä vaiheita oli korjausasiakirjojen läpikäyminen. Rakennushistoriaselvitys valmistui marraskuussa 2020.
MP: Saimme tärkeää historiatietoa vielä viime hetkillä, kun Suomen Rooman-instituutin intendentti Simo Örmä lähetti meille oikolukuvaiheessa uusia piirustuksia 1940-luvun sekundaarisista tiloista. Vaikka kohteesta on olemassa useita teoksia italiaksi, sekundaarisista tiloista ei ole ennen suomenkielistä selvitystä välttämättä kirjoitettu lainkaan.
PS: Olemme saaneet selvityksestä positiivista palautetta. Se avaa rakennuksen selkeästi jokaiselle kiinnostuneelle, mutta toisaalta se on myös hyvin yksityiskohtainen ja kattava esitys.
On yhteiskunnallisesti merkittävää, että rakennuksesta on nyt olemassa suomenkielinen selvitys, jonka kuka tahansa voi lukea.
PK: Työryhmässä henkilökohtaiset vahvuudet yhdistyivät hienolla tavalla ja olemme tyytyväisiä lopputulokseen. Valtavasta urakasta jäi tunne, että pystymme tutkimaan ihan mitä tahansa mitä meille tuodaan eteen. Villa Lanten jälkeen teimmekin rakennushistoriaselvityksen museoidusta majakkalaiva Kemistä, joka oli aivan erilainen projekti.
Arkkitehti Pasi Kolhonen toimi työryhmän vetäjänä. Arkkitehti, tutkija Panu Savolainen vastasi huvilan vuotta 1950 edeltävästä rakennushistoriaosuudesta sekä restaurointeihin liittyvästä italiankielisestä lähdeaineistosta. Pasi Kolhonen, arkkitehti Mia Puranen ja restaurointimestari Lauri Saarinen työstivät selvityksen Suomen omistuksen aikaisten restaurointi- ja muutostöiden historiaa sekä nykytilaa käsittelevät osuudet. Lisäksi arkkitehti Netta Böök ja professori Kirsi Salonen ovat kirjoittaneet 1400–1500-lukujen Roomaa ja renessanssiarkkitehtuuria taustoittavia osioita.
Rakennushistoriaselvitys on vapaasti luettavissa Livadyn verkkosivuilla.