Safa pyrki viimeiseen asti vaikuttamaan erityisesti kelpoisuusvaatimuksia, korjausrakentamisen sääntelyä, purkamisen edellytyksiä ja käyttötarkoituksen muutoksia käsittelevien pykälien muotoiluun. Osin tässä myös onnistuttiin, kirjoittaa erityisasiantuntija Heini Korpelainen.
Eduskunta hyväksyi täysistunnossaan 1.3.2023 rakentamislain, joka astuu voimaan vuoden 2025 tammikuussa. Samaan aikaa hyväksyttiin myös rakennetun ympäristön tietojärjestelmää ja rakentamisen henkilöpätevyyksien toteamista koskevat lait.
Safan vaikuttamistyö alkoi vuonna 2018 ympäristöministeriön MRL-uudistushankkeen rakentamisen jaoksessa ja sidosryhmäfoorumissa ja jatkui viime metreille asti, rakentamislain käsittelyyn eduskunnan ympäristö- ja talousvaliokunnassa vuoden 2022 syksyllä. Rakentamisen lainsäädäntö on arkkitehtien työn ytimessä, joten ajan ja voimavarojen käyttäminen lakiin vaikuttamiseen oli enemmän kuin perusteltua.
Vielä viime vaiheessa eduskunta teki lakiin pieniä muutoksia, joista osa oli myös Safan ajamia. Pyrimme vaikuttamaan viimeiseen asti erityisesti kelpoisuusvaatimuksia, korjausrakentamisen sääntelyä, purkamisen edellytyksiä ja käyttötarkoituksen muutoksia käsittelevien pykälien muotoiluun. Osittain myös onnistuimme.
Uuden rakentamislain mukaan pääsuunnittelija saa jatkossa avustaa rakentamiseen ryhtyvää rakennus- ja erityissuunnittelijoiden valinnassa. Rakentamisen ohjauksen lähtökohdat koskevat viranomaisten lisäksi myös suunnittelijoita ja toteuttajia. Myös väliaikaisen rakennuksen on sopeuduttava ympäristöön, mikä on sikäli tärkeää, että väliaikainen rakennus voi olla paikallaan enintään kymmenen vuotta ja uudella luvalla jopa pidempään.
Rakennusvalvontaviranomaisen tehtäväksi on myös uuteen lakiin kirjattu kaavan noudattamisen valvominen. Onnistumiseksi Safan vaikuttamistyössä voi katsoa myös sen, että kaikkiin rakentamislupahakemuksiin ei tarvita edelleenkään kaikkia liitteitä, vaan asiassa voi noudattaa harkintaa.
Jatkossa vaurioituneen rakenteen saa lain mukaan korjata myös vanhempia, rakennuksen valmistumisen aikaisia menetelmiä käyttäen, mikäli rakenne itsessään ei ole viallinen, eli vaurion on aiheuttanut jokin muu syy kuin rakenteen tekninen toimimattomuus. Myös tämä kirjaus on Safan vaikuttamistyön ansiota.
Vaurioituneen rakenteen saa lain mukaan korjata myös vanhempia, rakennuksen valmistumisen aikaisia menetelmiä käyttäen.
Päätoteuttajan vastuulla on uuden lain mukaan toimittaa suunnittelijoille tieto rakennustöiden aikaisista muutoksista. Suunnittelijan tehtävänä on näiden tietojen perusteella päivittää suunnitelmamalli erilliseksi toteumamalliksi. Toteumamalli on osa toteuttamisen dokumentointia.
Eduskuntakäsittelyssä laista poistettiin mahdollisuus poiketa purkamisluvan edellytyksistä, mikäli rakennukselle ei löydy soveliasta käyttötarkoitusta tai sen kunnostaminen ei ole kustannustehokasta. Purkaminen on kuitenkin kaavasta riippumatta mahdollista alueilla, joilla rakennukset ovat menettäneet suurimman osan arvostaan ja purkaminen johtaa kierrätykseen. Purkamisluvan yhtenä edellytyksenä on vaatimus, ettei purkaminen saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Emme saaneet läpi yksiselitteisempää muotoilua, ettei purkaminen saa merkitä ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen katoamista.
Aivan viime vaiheessa lakiin tehtiin muutos, joka tulee vaikuttamaan radikaalisti käyttötarkoituksen muutoksiin: käyttötarkoituksen muutokset asemakaavasta poiketen asumiseen tai muuhun ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaan käyttöön on sallittava, jos muutoksella tuetaan kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä.
Muutos on ongelmallinen, sillä se ei ota lainkaan huomioon niitä alueidenkäytöllisiä tarpeita, joita teollisuus- tai toimistokäytön vaihtuminen asumiseen aiheuttaa. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksella on aina vaikutuksia myös ympäristöön. Kokonaisuutta ja tulevaisuuden tarpeita pyritään huomioimaan kaavoituksella.
Uusi laki pureutuu entistä tarkemmin ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen, joten kaikessa rakentamisessa pyritään vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen. Rakennuksille asetetaan tavoitteellinen tekninen käyttöikä ja niille tulee laskea hiilikäden- ja jalanjälki. Purkujätteestä tulee purkumateriaalia, kun rakennusmateriaalien ja -osien kierrätystä edistetään.
Rakentamisluvan liitteeksi vaaditaan sekä uudis- että korjauskohteilta ilmastoselvitys ja materiaaliseloste.
Rakentamisluvan kynnys nousee aikaisempaa korkeammalle; muun muassa alle kolmenkymmenen neliömetrin kokoinen, muuhun kuin asuinkäyttöön suunniteltu rakennus ei tarvitse jatkossa rakennuslupaa. Pientäkin rakennusta koskevat kuitenkin edelleen kaikki muut rakentamisen ja kaavan edellyttämät vaatimukset kuin ennenkin: esimerkiksi rakennusoikeutta tulee olla riittävästi, välimatkaa naapurin rajaan tulee olla vähintään neljä metriä ja asemakaavan määräyksiä tulee noudattaa. Jää nähtäväksi, kuinka määräystä toteutetaan käytännössä vai jääkö valvonta naapurien varaan.
Safan vaikuttamistyö rakentamisen lainsäädäntöön jatkuu. Seuraavaksi ovat vuorossa rakentamislain perusteella annettavat lukuisat asetukset ja alueidenkäyttölain uudistaminen. Asetusten kohdalla on oltava tarkkana, koska ne tarkentavat lain linjauksia.
Alueidenkäyttölain uudistuksesta ei ilmeisesti ole tulossa perustuksiin asti ulottuvaa koko kaavoitusjärjestelmän muutosta, kuten maankäyttö- ja rakennuslakiuudistuksen alussa toivottiin. Uudistushan aloitettiin kaavoitus- ja rakentamislakiluonnoksena, joka kuitenkin pysähtyi poliittisiin erimielisyyksiin vuonna 2021. Rakentamisen ja kaavoituksen pykälät jaettiin omiin lakeihinsa.
Nyt pyrimme vaikuttamaan alueidenkäyttölain muutokseen ja samalla nostamaan uudestaan pöydälle rakentamislakiin jääneet epäkohdat. Näitä kahta lakia on tarkasteltava kokonaisuutena. Töitä riittää.