Slummeissa asuvien määrä kasvaa Chilessä koko ajan. Arkkitehti Annu Kumpulainen suunnitteli, miten Antofagastan slummien elinoloja voisi parantaa.
Arkkitehti Annu Kumpulaisen näyttely Antofagastan kaupungissa Chilessä esittelee kaupungin epävirallisen asuinalueen aluesuunnitelmaa ja asumisen ratkaisuja. Näyttely pohjautuu Kumpulaisen diplomityöhön, joka sai alkunsa työharjoittelusta Antofagastassa vuonna 2020. Näyttelyn yhteydessä on pidetty työpajoja ja suunniteltu yhteistä taidetilaa.
ANNU KUMPULAINEN: ”Epävirallisilla asuinalueilla eli campamentoissa asuvien ihmisten määrä Chilessä kasvaa koko ajan. Un Techo Para Chile -järjestön tänä vuonna julkaiseman laskelman mukaan slummeissa asuvien määrä on noussut lähes 40 prosenttia parissa viime vuodessa.
Chilen rannikolla Atacaman autiomaan vieressä sijaitseva Antofagastan kaupunki on rikas ja alueella on kaivostoimintaa, joten ihmiset ovat muuttaneet tänne töiden perässä lähialueiden lisäksi esimerkiksi Perusta, Boliviasta ja Kolumbiasta.
Slummit ovat syntyneet vuorenrinteille tyhjiksi jääneille alueille, jotka eivät sovellu rakentamiseen esimerkiksi maanvyöryriskin takia. Kaupunki haluaisi siirtää slummien asukkaat johonkin viralliseen asumukseen, mutta käytännön suunnitelmista vasta keskustellaan.
Slummien koot vaihtelevat paljon. Diplomityössäni tarkastelemassani Los Arenales -nimisessä slummissa asuu arviolta 1200 perhettä ja se on yksi Antofagastan suurimmista. Slummin asukkaat ovat itse tosi aktiivisia ja he ovat hankkineet alueelleen esimerkiksi vesihuollon.
Antofagastan slummit ovat uusia. Rakennukset on tyypillisesti tehty vanerista ja kartongista. Kuva: Annu Kumpulainen
Alun perin hain Edufi-harjoitteluapurahaa Chileen, koska maa kiinnosti minua ja halusin syventää espanjan kielen osaamistani. Harjoittelussani Antofagastan kaupungille vuonna 2020 tein aluesuunnitelmaa Los Arenales -slummialueelle.
Suunnitelman ideana oli, että uudet asuinrakennukset ja palvelut rakennettaisiin slummin viereen, jotta asukkaat voisivat jäädä samalle alueelle. Jatkoin suunnitelmaa diplomityössäni, missä suunnittelin pitkulaisen asuinalueen jalustan päälle.
Sosiaalisen asumisen ratkaisut, joita valtio ja paikallishallinto täällä tarjoavat, ovat tosi monotonisia ja ahtaita. Kävin katsomassa yhtä uutta 12-kerroksista korttelia ja oli aika hurjaa nähdä koko talo täynnä samanlaisia asuntopohjia. Työssäni suunnittelin vaihtoehdoksi asunnon, jota asukkaat voivat itse laajentaa haluamallaan tavalla.
Campamentojen asukkaat ansaitsevat parempaa asumista kuin mitä heille tarjotaan. Usein ajatellaan, että slummeissa asuville käy mikä tahansa, mutta he ovat tottuneet elämään erillistaloissa, eivätkä lokeromaiset asunnot välttämättä sovi heidän näkemykseensä hyvästä asumisesta.
Tilanne on haastava, sillä tulva- tai maanvyöryriskin vuoksi alueella asuminen ei ole turvallista, mutta inhimillisestä näkökulmasta tietysti toivoisi, ettei asukkaita siirrettäisi pois kodeistaan väkisin.
Campamentojen asukkaat ansaitsevat parempaa asumista kuin mitä heille tarjotaan.
Näyttelyn yhteydessä järjestettiin arkkitehtuurityöpajoja slummin lapsille. Annu Kumpulainen takarivissä oikealla. Kuva: Patricio Báez
Vuoden alussa palasin Antofagastaan esittelemään diplomityötäni paikallisille. Näyttely koostuu valokuvista, tekstiotteista, aluesuunnitelmista ja asuntokonsepteista. Avajaiset pidettiin helmikuun lopulla Estacion Fotógrafo de Cerros -kulttuurikeskuksessa ja niihin osallistui myös alueen päättäjiä.
Tulin Chileen juuri oikeaan aikaan, sillä slummeihin liittyvät kysymykset ovat tällä hetkellä tosi ajankohtaisia koko maassa. Kaupungeille on asetettu kovat tavoitteet uusista asunnoista. Huonoiten on pärjännyt Antofagasta, jonka alueelle olisi tarkoitus rakentaa 17 400 uutta asuntoa vuoteen 2025 mennessä, mutta tavoitteesta on toteutunut vasta 2,8 prosenttia.
Näyttelyni avajaisista kirjoitettiin paikallislehdessä ja jutun otsikko oli melko raflaava, mutta onneksi keskustelut eri osapuolten kanssa ovat sujuneet hyvin. Olen saanut suunnitelmista lähinnä positiivista palautetta.
Näyttely on edelleen pystyssä ja näyttelytilaa on käytetty workshop-työskentelyyn, missä pohditaan erilaisia vaihtoehtoja alueen suunnittelussa. Tarkoitus on toimia puolueettomana tahona, joka tarjoaa alustan yhteisille keskusteluille vaikeasta ja monimutkaisesta aiheesta.
Työpajojen lisäksi olen mukana toisessa projektissa, missä tavoitteena on rakentaa monipuolinen taidetila slummin lapsille. Kulttuurikeskuksen kanssa olemme pitäneet lapsille viikoittain arkkitehtuurityöpajaa, jossa tulevaa taidetilaa ideoidaan.
Jään vielä Antafagostaan, sillä haluan järjestää työpajoja aluesuunnitelmista esimerkiksi paikallisten arkkitehtiopiskelijoiden kanssa. Haluaisin olla mukana tukemassa alueen asukkaiden tavoitteita ja auttaa heitä tutkimalla, mitä voisi tehdä ilman että purkaa ja rakentaa kaiken uudelleen.”
Arkkitehti Annu Kumpulainen sai näyttelyn toteuttamiseen apurahan Safan kannustus- ja avustusrahastosta vuonna 2022.