TEK:n Graduate Survey -tutkimuksen mukaan arkkitehdit ovat huolestuneempia jaksamisestaan kuin muut tekniikan alalta valmistuneet. Myös opinnot viivästyvät arkkitehtiopiskelijoilla useammin kuin muilla, pääosin työnteon vuoksi.
Arkkitehdit ovat huolestuneempia omasta jaksamisestaan kuin muut tekniikan alalta valmistuneet. Tämä käy ilmi vuosittain toteutettavasta Tekniikan akateemisten (TEK) Graduate Survey -tutkimuksesta, jossa selvitetään tekniikan alan vastavalmistuneiden kokemuksia opintoihin ja työelämään liittyen.
Viime vuonna arkkitehdeiksi valmistuneista 61 prosenttia oli kyselyn vastausten mukaan ollut usein tai koko ajan huolissaan jaksamisestaan. Kaikista tekniikan alan valmistuneista vastaava luku oli 37 prosenttia.
Huolestuneiden osuus vastavalmistuneista on kaikkiaan kasvanut edellisen vuoden tuloksista noin neljä prosenttiyksikköä. Muutos on huomattava.
Vastavalmistuneilta kysyttiin, kokevatko he opintojensa tai valmistumisensa viivästyneen. Kyselyn mukaan arkkitehtivastaajien viivästymiset ovat pidempiä kuin muiden tekniikan alan opiskelijoiden: puolet arkkitehtivastaajista ilmoitti, että opinnot ovat viivästyneet vähintään seitsemän kuukautta, kun kaikista vastaajista näin ilmoitti 33 prosenttia.
Tekniikan alalla tyypillisin syy opintojen viivästymiselle on työn tekeminen opintojen ohella. Arkkitehdeista 61 prosenttia ilmoitti viivästymisen syyksi työskentelyn, mikä oli toiseksi korkein vastausprosentti kysymykseen. Edellä olivat vain tuotantotalouden vastavalmistuneet.
Toiseksi yleisin syy arkkitehtien opintojen viivästymiselle olivat henkilökohtaiset syyt, kuten sairastumiset. Tämä syy korostui arkkitehdeilla huomattavasti verrattuna muihin vastaajiin. Arkkitehdeista 43 prosenttia valitsi viivästymisen syyksi henkilökohtaiset syyt, kun kaikista vastaajista syyn valitsi vain 16 prosenttia.
Tekin tutkimus osoittaa, että arkkitehdit ovat kuitenkin tyytyväisiä opintoihinsa. 90 prosenttia vastanneista arkkitehdeista oli sitä mieltä, että töiden sisältö vastaa opintoja hyvin tai todella hyvin.
Opiskelijat valtasivat Aalto-yliopiston Väre-rakennuksen syyskuussa. Kuva: Mai Multimäki
Opiskelijat valtasivat syyskuun lopussa useita yliopistoja ja oppilaitoksia eri puolella Suomea vastalauseena hallituksen suunnittelemille leikkauksille.
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun päärakennuksen Väreen viikon kestäneeseen valtaukseen osallistui paljon arkkitehtiopiskelijoita, ehkä useampi kymmenen, arvioi mukana ollut neljännen vuoden arkkitehtiopiskelija Sanna Lehti.
Valtaajat vastustivat opiskelijoiden tukiin suunniteltuja leikkauksia, kuten opintotuen indeksikorotusten jäädyttämistä, asumistuen leikkauksia sekä kansainvälisten opiskelijoiden aseman heikentämistä.
”Vastustamme korkeakoulupolitiikkaa, jossa meidän odotetaan valmistuvan nopeasti, mutta samalla leikataan toimeentulon edellytyksistä”, Lehti sanoo.
Valtaajat vaativat hallitusta perumaan leikkaukset sekä Aalto-yliopistolta konkreettista tukea opiskelijoiden vaatimuksille, muun muassa leikkauspolitiikan vastustamista julkisuudessa.
Meidän opinnoissamme on vahva läsnäolovelvoite, niihin on vaikea sovittaa työntekoa.
Lehden mukaan toimeentulon heikentäminen vaikuttaa arkkitehtiopiskelijoiden kykyyn suoriutua opinnoistaan ja valmistua tavoiteajassa.
”Meidän opinnoissamme on vahva läsnäolovelvoite, niihin on vaikea sovittaa työntekoa. Moni voi tulevaisuudessa joutua tekemään töitä kouluaikana, jolloin opintojen suorittaminen hidastuu.”
Toinen vaihtoehto on tehdä työpäivä jo valmiiksi raskaan koulupäivän päälle, jolloin riskinä on uupuminen, Lehti toteaa.
Tukien leikkaaminen asettaa opiskelijat lisäksi eriarvoiseen asemaan keskenään. Niiden jotka saavat tukea perheiltään, on helpompi keskittyä opiskeluun, kun taas toiset joutuvat tekemään entistä enemmän töitä tai ottamaan lisää lainaa, jolloin ylivelkaantumisen riski kasvaa, Lehti sanoo.
”Taustan merkitys korostuu ja eriarvoistuminen lisääntyy. Koulutuksen pitäisi kuulua kaikille.”