Arkkitehtuurin alan työnantajille suunnatun kyselyn mukaan etenkin kunnilla on pahoja vaikeuksia rekrytoida osaajia arkkitehtuurin alan tehtäviin. Lähivuosina arkkitehtipula syvenee entisestään, kun iso osa nykyisistä kunta-alan arkkitehdeista eläköityy.
Pula arkkitehtuurin alan osaajista huolestuttaa etenkin kunnissa. Alan toimijoiden yhdessä teettämän osaamistarvekyselyn mukaan osaajien tarve korostuu varsinkin maankäytössä ja kaavoituksessa: lähes 70 prosentissa kunnista työvoiman saatavuus tuottaa haasteita ja noin 40 prosentissa kunnista se haittaa jo toiminnan jatkuvuutta.
Arkkitehtuurin alan työvoimapula on akuutti varsinkin isoimmissa kunnissa. Vastanneista yli 50 000 asukkaan kaupungeista yksikään ei ilmoittanut, että työvoimaa olisi hyvin saatavilla. Myös rakennusvalvonnassa työvoimapula on merkittävä. Viidennes kunnista ilmoitti, että se estää jo toiminnan jatkuvuutta.
Myös työvoiman osaamistasossa voi olla puutteita. Kunnan kokevat, että arkkitehteja valmistuu liian vähän vaativiin maankäytön tehtäviin.
Kyselyn perusteella myös yrityksillä on kaikilla tehtäväalueilla – korjausrakentamisessa, uudisrakentamisessa, yhdyskuntasuunnittelussa ja maisemarakentamisessa – haasteita työvoiman saatavuudessa. Suurinta työvoimapula on keskisuurissa yrityksissä. Uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen välillä ei ole nykytilanteessa eroa työvoimatarpeessa, maisemarakentamisessa työvoiman tarve korostuu.
Aloittaneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut huomattavasti kaikissa arkkitehtitutkintoa tarjoavissa yliopistoissa viimeisen vuosikymmenen aikana, ja lisäksi rakennusarkkitehteja valmistuu vuosittain noin sata. Siitä huolimatta arkkitehtien aloituspaikkoja tarvitaan edelleen lisää. Työttömyys on ollut alalla jo pitkään lähes olematonta ja työvoimapula suuri.
Työvoimapulan ennakoidaan tulevaisuudessa vielä kasvavan, ja lisäksi iso osa arkkitehdeista on jäämässä eläkkeelle tulevina vuosina. Eläköityvien arkkitehtien määrä vuoteen 2030 mennessä on noin 26 prosenttia työvoimasta.
Kunta-alalla eläköityminen on huomattavasti suurempaa kuin arkkitehtuurin alalla yleisesti. Koko maan tasolla yli 40 prosenttia – yli 300 henkilöä – nykyisistä kunta-alan arkkitehdeista on jäämässä eläkkeelle tällä vuosikymmenellä. Ilmeisenä riskinä on, että kaikkiin kuntiin ei saada arkkitehtuurin alan osaajia tärkeisiin maankäytön sunnittelun tehtäviin.
Rakennusvalvonnoista vajaa kolmannes näki henkilöstön määrän kasvavan tulevaisuudessa. Maankäytön ja kaavoituksen osalta lähes puolet kunnista, niin suurissa kuin pienissä kokoluokissa, ilmoitti työvoimatarpeen kasvusta.
Yrityksissä henkilöstön tarpeen arvioidaan lähitulevaisuudessa lisääntyvän voimakkaasti korjausrakentamisessa: näin arvioi lähes 70 prosenttia yrityksistä, eikä juuri kukaan ilmoittanut työvoimatarpeen vähentymisestä. Myös maisemasuunnittelijoita arvioidaan tulevaisuudessa tarvittavan lisää. Uudisrakentamisen osalta työvoimatarpeen nähtiin yrityksissä yleisesti pysyvän ennallaan.
Yli 40 prosenttia nykyisistä kunta-alan arkkitehdeistä on jäämässä eläkkeelle tällä vuosikymmenellä.
Megatrendeistä muun muassa ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen varautuminen, nopeasti ikääntyvä väestö ja kaupungistuminen vaikuttavat arkkitehtuurialan keskeisiin tehtäviin. Myös muutokset lainsäädännössä ja rakentamisen painopisteen siirtyminen korjausrakentamiseen edellyttävät täydentävää koulutusta.
Sekä yrityksissä että kunnissa lisäosaamisen tarve koetaan suurimmaksi kestävässä rakentamisessa ja digitalisaatiossa.
Yritysten lisäosaamistarpeena korostui rakennetun ympäristön elinkaaren aikaisten ilmastopäästöjen hallinta ja korjausrakentaminen. Kunnissa tarvitaan lisää osaamista yhdyskuntarakenteen kestävyyteen sekä täydennysrakentamiseen. Myös arkkitehtitoimistojen liiketoimintaosaamisessa on kehitettävää.
Hankkeessa laadittiin useita suosituksia toiminnan jatkuvuuden kehittämiseksi ja työvoimapulaan vastaamiseksi. Aloituspaikkojen lisääminen yliopistojen arkkitehtikoulutukseen on keskeinen muttei ainoa keino. Luontevaa olisi esimerkiksi avata rakennusarkkitehdeille polku ylempään AMK-tutkintoon, ja maisema-arkkitehtikoulutuksen aloittamista Oulussa tulisi tutkia.
Ulkomaisen työvoiman hyödyntämisen mahdollisuudet nähtiin toistaiseksi suppeina. Sen sijaan olisi tarpeen selvittää, miten Suomessa jo asuvia ulkomaalaisia arkkitehteja voisi hyödyntää paremmin esimerkiksi palveluviennissä ja kunta-alan tehtävissä. Kielivaatimuksissa joustaminen voisi avata työmahdollisuuksia.
Arkkitehtuurin alan työnantajille suunnattu kysely tehtiin syksyllä 2022. Vastaajia oli yhteensä yli 150 sekä kunta- että yksityiseltä sektorilta. Selvityksen toteutti Finnish Consulting Group FCG.
Yksityisten työnantajien kyselyn jakelusta vastasivat Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA, suunnittelu- ja konsultointialan yritysten toimialajärjestö SKOL, Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK ja Arkkitehtitoimistojen liitto ATL. Jakeluissa yksityisiä työnantajia olivat sekä pienet arkkitehtitoimistot että monialaiset suuret suunnittelutoimistot.
Kuntien kysely jaettiin kuntien teknisen toimen johdolle. Jakelusta vastaisi Kuntaliitto yhdessä FCG:n kanssa.
Arkkitehtuurin alan osaamistarpeiden selvittäminen on yksi Suomen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman 2022–2035 toimenpiteistä.
Kirjoittaja on Finnish Consulting Group FCG:n tutkija.