Tukholman Nordbygg-messuilla esiteltiin kiertotaloushankkeita ja puurakentamista

Arkkitehtuurin tulevaisuuksia on tapana luodata alan biennaaleistaja triennaaleista, yliopistojen lopputyönäyttelyistä ja akateemisista konferensseista. Niissä esitetyt lennokkaat ideat kuitenkin realisoituvat vain harvoin, ainakaan kovin nopeasti. Samalla rakennusalan pitäisi pikaisesti uudistaa toimintatapojaan ilmastopäästöjen leikkaamiseksi. Olisiko siis mielekkäämpää etsiä ratkaisuja aivan toisesta suunnasta, vaikkapa rakennusmessuilta?

Suuntasin näissä tunnelmissa huhti­kuun lopulla Nordbygg-messuille Tukholmaan. Joka toinen vuosi järjestettävä Nordbygg on Pohjoismaiden suurin rakennusalan tapahtuma. Tänä vuonna se houkutteli Tukholman messukeskukseen 35  000 kävijää ja 900 näytteilleasettajaa, niiden joukossa jonkin verran myös suomalaisia yrityksiä.

Kaupunki kasvaa laskusuhdanteessa

Messujen yleistunnelmaa leimasi talouden laskusuhdanne, joka on hiljentänyt rakennustyömaat Ruotsissakin. Vuonna 2023 uusien asuntojen aloituksia oli lähes puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Samalla Tukholman seutu kasvaa rivakasti. Sen asukasluvun ennustetaan lisääntyvän yli puolella miljoonalla vuoteen 2050 mennessä. Monissa puheissa tulikin esiin huoli laskusuhdanteen aiheuttamasta asuntopulasta ja asumisen kallistumisesta. Tuttuja huolia toki meilläkin.

Puukerrostaloissa Ruotsi on tunnetusti monta askelta Suomea edellä. Eräänlainen keulakuvahanke on Tukholman keskustan kaakkoispuolelle rakentuva Stockholm Wood City, jota väitetään maailman suurimmaksi puurakennushankkeeksi. Henning Larsen ja White Arkitekter -toimistojen kynästä syntynyt projekti tuo entiselle teollisuusalueelle seitsemän tuhatta uutta työpaikkaa ja kaksi tuhatta asukasta.

Esittelykuvat lupaavat tiivistä ”viiden minuutin kaupunkia”, jossa kasvillisuus levittäytyy niin kaduille ja aukioille kuin puurakennusten ulkoseinille ja katoille. Ajallista kerroksellisuutta alueelle tuovat uudisrakennusten väliin jätetyt vanhat tehdasrakennukset. Kuinka uskottavasti kuvat muuttuvat todelliseksi kaupunki­ympäristöksi selviää sitten, kun alueen ensimmäiset rakennukset valmistuvat vuonna 2027.

Innovatiivisia ratkaisuja kaivataan myös korjausrakentamiseen, erityisesti niin sanotun miljoonaohjelman aikana vuosina 1965–1975 rakennettujen tuhansien lähiökerrostalojen perusparannuksiin. Valtion asunto-, rakennus- ja aluesuunnittelu­virasto Boverketin pääjohtaja Anders Sjelvgren peräänkuulutti kansallista korjausohjelmaa, ja monenlaisia tutkimushankkeita asian tiimoilta on jo meneillään.

Stockholm Wood Cityä sanotaan maailman suurimmaksi puurakennushankkeeksi. Alueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Kuva: Henning Larsen

Kiertotalouden innovaatioita

Kiertotaloudessa tilanne Ruotsissa vaikuttaa messujen perusteella kovin samanlaiselta kuin meilläkin: paljon puhetta, vähän konkretiaa. Onneksi Hollannista oli kutsuttu arkkitehtitoimisto Cepezedin Menno Rubbens kertomaan, miten näitä periaatteita voidaan oikeasti viedä käytäntöön.

Cepezedin suunnittelema Ossin kulttuurikeskus on ennakkoluuloton yhdistelmä uudisrakentamista, korjaamista ja kierrätysosien uusiokäyttöä. Vuonna 1968 valmistuneen teatterin viereen pystytetään uusi pääsali Haagista puretun väliaikaisen teatteri­rakennuksen osista, uuden eteishallin ja lämpiön palvellessa molempia saleja. Kuka uskaltaisi toteuttaa Suomeen kulttuurikeskuksen näillä periaatteilla, vaikkapa Kouvolaan?

Amsterdamiin vuonna 2016 valmistunut väliaikainen oikeustalo puolestaan suunniteltiin siten, että kaikki sen osat sellejä lukuunottamatta voitiin viiden vuoden käytön jälkeen irrottaa ja pystyttää uudelleen toimistotaloksi Enscheden kaupunkiin. Monista hanketta varten kehitetyistä innovaatioista, kuten uudelleenkäytettävistä ontelolaatoista, on jo tullut vakiotuotteita Hollannissa.

Projektit herättävät kysymyksen, miten Cepezed on ylipäänsä saanut mahdollisuuden toteuttaa ne. Rubbens korosti, että kierto­taloudessa rakennukset pitää ymmärtää pikemminkin tuotteiksi kuin projekteiksi sekä tiedostaa ennusteiden epävarmuudet.

Arkkitehtitoimistojen kannattaa arvioi­da kriittisesti myös omat toimintamallinsa. Esimerkiksi Cepezediltä löytyy asiantuntemusta paitsi arkkitehti- ja sisustussuunnitteluun myös kiinteistökehitykseen ja rakennuttamiseen. Kun kaikki langat ovat omissa käsissä, on paljon helpompi toteuttaa kunnianhimoisia pioneerihankkeita.

Artikkeli on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 3/24.