Purkutyö oli osa tutkimushanketta, jossa selvitetään, miten vanhan toimistotalon betonielementtejä voidaan käyttää uudelleen. Käytetyt osat tutkittiin huolella, eikä niiden uudelleenkäytölle löytynyt esteitä.
Tampereen yliopiston koordinoima kansainvälinen ReCreate (Reusing prefabricated concrete for a circular economy) on nelivuotinen EU-rahoitteinen hanke, jossa tutkitaan miten betonielementit voisi irrottaa ehjinä purettavista rakennuksista ja käyttää uusien rakennusten osana. Hanketta johtaa Tampereen yliopiston korjausrakentamisen tenure track -professori Satu Huuhka.
Hanke käynnistyi vuonna 2021 ja betonielementit on nyt saatu irrotettua onnistuneesti kerrostalosta Tampereella. Yhtenä yrityskumppanina hankkeessa on Liike Arkkitehtistudio, jonka toimitusjohtajana toimii arkkitehti Eric Rawlins.
Eric Rawlins: ”Toimistomme oli mukana jo ReCreate-hankkeen inventointi- ja purkuvaiheessa, jossa vastasimme vanhan rakennuksen inventoinnista. Sen pohjalta partnerit selvittävät, mitä hyödynnettävää sen betonirungossa voisi olla. Keskeisempi rooli meillä on hankkeen uudelleensuunnittelu- ja käyttöpilotissa, jossa vanhoja osia käytetään uudisrakennuksessa.
Hankkeen ideana on selvittää, miten vanhoja betonielementtirakennuksia voidaan inventoida ja purkaa ehjinä, kunnostaa osat ja saattaa ne uudelleenkäyttöön soveltuviksi. Tavoitteena on myös kerätä tietoa, koota se yhteen ja skaalata siitä EU:n laajuinen toimintamalli.
Purettavaksi sopiva luovuttajarakennus löytyi Tampereen keskustasta vuoden 2021 alussa. Skanskan omistama kohde oli 1980-luvun toimistorakennus, jossa on ajalleen hyvin tyypillinen rakenne ja elementtitekniikka vahvuuksien sekä jännevälien suhteen. Samalle tontille on tulossa uusi rakennus, mutta aikataulusta johtuen sitä ei harmi kyllä voida käyttää pilottikohteena.
Saimme vanhan rakennuksen aineistot Skanskalta ja rakennusvalvonnan arkistosta. Elementti- ja rakennekuvien pohjalta lähdimme työstämään 3d-mallia. Huomasimme pian, että elementtiluetteloissa merkinnät eivät olleet työmaa-aikana ihan niin järjestelmällisiä kuin olisi voinut kuvitella.
Recreate-kiertotaloushankkeessa purettiin syksyllä 2023 Tampereen keskustassa sijainnut 1980-luvun toimistotalo. Vanhat elementit osoittautuivat käyttökelpoisiksi, ja ne on tarkoitus käyttää uudisrakennukseen, jonka suunnittelu alkaa myöhemmin tänä vuonna.
Elementtien irrotus kesti kolme kuukautta ja valmistui loppuvuodesta 2023. Sitä ennen rakennuksessa tehtiin sisäpurkutöitä, joissa poistettiin kaikki muut materiaalit ja osat paitsi elementtirunko.
Purkaminen eteni ylhäältä alaspäin ja samalla opeteltiin irrotustapoja sekä -teknologiaa, kuten pilottihankkeen henkeen kuuluu. Jos tietyn osan purkaminen vei työn alussa kokonaisen viikon, työn lopussa sama asia vei enää yhden päivän.
Osat saatiin irti ehjinä ja iloksemme huomasimme, että aineistojen pohjalta laaditussa runkomallissa ei ollut suuria heittoja. 1980-luvulla betonirakentamisen standardit ja tarkkuus ovat olleet kohtuullisen hyvät.
Irrotetuille osille on tehty lujuus- ja kuormituskokeita Tampereen yliopiston laboratorioissa. On ollut kiinnostavaa huomata, että betoni vain vahvistuu vuosien saatossa. Sen puristuslujuus ylittää nykyisin sille valmistusajankohtana asetetut suunnitteluluujuden tavoitearvot.
Mitään estettä osien uudelleenkäytölle ei siis ole. Osat ovat vahvoja eikä niistä löytynyt haitta-aineita. Seuraavaksi osat puhdistetaan ja niistä paikataan käytön jälkiä. Consolis Parman tehtaalla elementteihin sovitetaan kiinnikkeitä, jotta osat voidaan nostaa uudelleen.
On ollut kiinnostavaa huomata, että betoni vain vahvistuu vuosien saatossa.
Eric Rawlinsin mukaan hanke on herättänyt paljon uteliaisuutta ja innostusta. Kiinnostuksesta kertoo myös se, että hänen toimistoonsa on haettu töihin erityisesti sen takia, että yritys on mukana ReCreate-hankkeessa.
Olemme käyneet paljon keskusteluja eri tahojen kanssa uudisrakennuksesta, johon vanhat elementit voitaisiin käyttää. Vallitsevan taloustilanteen takia kohdetta ei ole ollut yksinkertaista löytää. Näillä näkymin ReCreate-ryhmä on käynnistämässä yhteistyökumppanin kanssa Tampereella hanketta, jonka suunnittelutyön olisi tarkoitus alkaa tämän vuoden aikana.
Jos aloittaisimme hankkeen alusta niillä tiedoilla mitä meillä nyt on, saattaisin käyttää vielä enemmän aikaa pilottikohteen etsimiseen. Keskityimme paljon rakennuksen purkamiseen, mikä on tietysti ymmärrettävää, sillä tämä on hyvin materiaalikeskeinen hanke.
Uskon, että kiertotalouden yleistyessä rakentamisessa kohtaantohaaste tulee vaatimaan uudelleenmietintää. Miten esimerkiksi kansallinen lainsäädäntö voisi tehdä kiertotalousrakennusten rakentamisesta helpompaa?
Suurin haaste onkin ollut uuden ajattelutavan sisäistäminen. Suomessa rakentamisen tapa perustuu perinteiseen lineaariseen prosessiin, ja meiltä puuttuvat käytännöt vanhojen osien uudelleenkäytöstä ihan viranomaishyväksynnästä lähtien. Teknologia onnistuu kyllä, mutta ajattelutapaan tarvitaan muutos.
Kiertotalouden tulisi olla rakentamisessa kuin esteettömyys: Siitä ei tarvitse tehdä erillistä numeroa, mutta kaikkien rakennettavien tilojen on täytettävä sen ehdot. Uskon, että kiertotaloudesta tulee vielä normaali käytäntö rakennusalalla.
Taantuma on mielestäni loistava hetki pohjustaa vääjäämätöntä, kansainvälistä muutosta. Toivon, että olisimme Suomessa avoimia ja proaktiivisia. Toinen vaihtoehto on, että yritetään jatkaa kuten ennenkin ja sitten ihmetellään kymmenen vuoden päästä, kun sille mitä me täällä teemme ei olekaan enää kysyntää.”