Uuden arkkitehtuuriohjelman mukaan Tampere pyrkii rakentamisen edelläkävijäksi ja arkkitehtuuriopetuksen kärkikaupungiksi Suomessa.
Tampereen uusi arkkitehtuuriohjelma hyväksyttiin Tampereen kaupunginvaltuustossa kesäkuussa. Ohjelma julkistettiiin syyskuussa Tampereen arkkitehtuuri- ja designviikolla paikallisia arkkitehtuuripoliittisia ohjelmia käsitelleessä Apoli-päivässä.
Toisin kuin muissa kaupungeissa, arkkitehtuuripolittisen ohjelman apolin sijaan Tampereella puhutaan virallisesti arkkitehtuuriohjelmasta.
”Mielestämme arkkitehtuuriohjelma on käsitteenä ymmärrettävämpi. Apoli taitaa olla pitkälti meidän arkkitehtien käyttämä lempinimi. Tampereen arkkitehtuuriohjelmassa on kyse suuremman joukon yhteisestä tahdonilmauksesta, ja jotta saadaan kaikki sitoutumaan mukaan, on tärkeää että tiedetään mistä puhutaan”, sanoo Tampereen yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen, joka on ollut tekemässä ohjelmaa.
Alan sisällä Tampereen arkkitehtuuriohjelmastakin voi toki puhua apolina, Montonen toteaa.
Tampereen edellinen arkkitehtuuriohjelma julkaistiin vuonna 2007. Sen näkyvimpiä pysyviä seurauksia on ollut kaupunkikuvatoimikunnan perustaminen sekä vuosittain järjestettävä Tampereen arkkitehtuuri- ja designviikko TAD.
Montonen toivoo, että uudesta apolista vastaavaksi pysyväksi käytännöksi jäisi kaikille avoin digitaalinen arkkitehtuurigalleria. Ajatuksena siinä on esitellä kohteita, jotka tavalla tai toisella edistävät arkkitehtuuriohjelmassa mainittuja tavoitteita.
”Digitaalinen arkkitehtuurigalleria levittäisi tietämystä arkkitehtuurista ja laajentaisi kiinnostusta siihen”, Montonen uskoo.
Yhdeksi tärkeimmistä ohjelmatyössä esiin nousseista teemoista Montonen nostaa asuntosuunnittelun laadun.
”Siinä nähtiin parantamisen varaa.”
”Rakentamisessa olemme olleet monellakin mittarilla edelläkävijänä viime vuosina. On saatu aikaan paljon määrää, ja nyt olisi aika saada aikaan myös laatua arkkitehtuurin muodossa.”
Yhtenä ohjelmassa mainittuna tavoitteena on nostaa Tampere arkkitehtuurin edelläkävijäksi Suomessa. Hyvä keino sekä tähän että asuinrakentamisen laadun parantamiseen on Montosen mukaan erilaisiin kokeiluihin kannustaminen. Niihin tarjoavat mahdollisuuksia Tampereen uudet, suunnitteilla olevat kaupunginosat, kuten Näsijärven rannalla sijaitsevalla Hiedanrannan alue.
Sen suunnittelusta järjestettiin vuonna 2016 kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu, jonka pohjalta tehdään nyt ensimmäisiä asemakaavoja. Alueen läpi tulee kulkemaan myös raitiovaunulinja.
”Hiedanranta on suuri kokeilukenttä tai laboratorio. Se on vanhaa metsäteollisuusaluetta, jossa tehdään uutta, sisämaakaupungiksi aika merellistä kaupunginosaa. Vanhoja rakennuksia tullaan säästämään, ja uutta kaupunkia sommitellaan niiden lomaan.”
Toinen apolityön aikana esiin noussut teema on arkkitehtuurikoulutuksen merkitys.
”Hoksasimme, että Tampereella on todella hyvät mahdollisuudet oppia ja opiskella arkkitehtuuria, jopa parhaat Suomessa. Arkkitehtuurin opetusta on kaikilla tasoilla, taiteen perusopetuksesta ja taaperoikäisistä lähtien aina eriasteisiin korkeakoulututkintoihin asti.”
Tampereella olisikin kaikki mahdollisuudet profiloitua arkkitehtuurin kärkikaupungiksi ja hyödyntää sitä myös kaupungin vetovoimatekijänä, Montonen sanoo.
Uutena koulutukseen liittyvänä toimenpiteenä arkkitehtuuriohjelmassa ehdotetaan kestävän rakentamisen täydennyskoulutusohjelman perustamista yhdessä Tampereen yliopiston kanssa.
Rakentamisessa on saatu aikaan paljon määrää, ja nyt olisi aika saada aikaan myös laatua arkkitehtuurin muodossa.
Keskeisessä roolissa apoli-työn käynnistämisessä viitisen vuotta sitten oli Suomen arkkitehtiliiton Tampereen paikallisosasto Tam-Safa. Tuolloin Safan Tampereen paikallisvastaavana toiminut Kasmir Jolma työskenteli hankkeessa myöhemmin konsulttina.
”Tätä ei ole tehty vain pienen piirin työnä, vaan asiantuntijoita, asukkaita, yhdistyksiä, yliopisto ja muita sidosryhmiä on oikeasti ollut mukana ja osallistunut prosessiin”, Jolma sanoo.
Iso merkitys on Jolman mukaan ollut myös kaupunkilaisille sekä rakennus- ja suunnittelualan ammattilaisille suunnatuilla kyselyillä. Asukkaiden mielipiteitä kartoitettiin lisäksi Tam-Safan yhdessä kaupungin kanssa järjestämien seminaarien yhteydessä.
Etenkin kaupunkilaisille suunnattu ensimmäinen kysely oli suosittu.
”Vastauksia saatiin yli 2600. Niiden analysoimisessa oli iso työ, mutta se oli tärkeää tehdä. Vastauksissa toivottiin historian kunnioittamista, värikkyyttä, kestävyyttä ja monenlaisia muita asioita, joita on sitten pyritty nostamaan itse ohjelmaan”, Jolma sanoo.
Ohjelmaa kirjoitettaessa Jolma piti tärkeänä tavoitteiden ja toimenpiteiden erottamista toisistaan. Toimenpiteiden pitää olla niin konkreettisia, että niiden toteutumista voidaan mitata, Jolma toteaa.
”On helppo sanoa, että halutaan laadukasta ja kestävää arkkitehtuuria ja enemmän katuvihreää. Mutta vasta kun aletaan miettiä, miten tähän päästään ja kuka tekee, ollaan asian ytimessä.”
Konkreettisina toimenpiteinä ohjelmaan on kirjattu muun muassa arkkitehtuuri- ja maisema-arkkitehtuurikilpailujen lisääminen sekä kilpailujen järjestäminen myös korjauskohteista.
Rakennettua kulttuuriympäristöä ja historiallista jatkuvuutta aiotaan ohjelman mukaan vaalia sisällyttämällä suojeluun tähtääviä asemakaavoja osaksi kaavoitusohjelmia sekä seuraamalla suojelutavoitteisten asemakaavojen osuutta kaikista asemakaavoista. Lisäksi halutaan huolehtia, ettei keskustan historialliselle ruutukaava-alueelle muodosteta uusia korkean rakentamisen alueita.
Kestävä rakentaminen ja kiertotalous nostetaan ohjelmassa esiin useassa kohtaa. Niitä aiotaan edistää muun muassa ottamalla käyttöön hiilijalanjälki- ja -kädenjälkiselvitykset sekä rakennusmateriaaliselvitykset ja painottamalla rakentamisessa säilyttäviä ja korjaavia ratkaisuja. Uudisrakentamisessa halutaan hyödyntää mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaisia ratkaisuja ja materiaaleja, kuten puuta, olkea, savea ja painovoimaista ilmanvaihtoa.
Purkulupia haettaessa edellytetään rakennusmateriaaleja ja hiilivaikutuksia koskevia selvityksiä. Luonnonympäristöjen vaalimiseksi aiotaan lisätä lupakäsittelyyn viherrakentamisen asiantuntemusta ja resursseja.
Hiilineutraaliustavoitteita ja kiertotalousvelvoitteita tullaan lisäämään myös asemakaavoihin. Tukena tässä on Tampereen yliopiston Recreate-hanke, jossa testataan rakennuselementtien kierrätystä käytännön tasolla.
”Ensimmäisiä asemakaavoja, joissa on mukana säilyttävää korjausrakentamista ja rakennuselementtien kierrätystä isommassa mittakaavassa, on nyt tulossa toteutukseen asti. Toivotaan, että ne menevät läpi.”
Helsingin pitkään tekeillä ollut uusi arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on tarkoitus julkaista ensi vuonna. Apolista vastaa Helsingissä designjohtaja Hanna Harris, jolle työ siirtyi hänen aloittaessaan uudessa tehtävässä vuonna 2020.
”Tämä on ollut vähän pidempi prosessi. Itse pidän tärkeänä sitä, että ohjelmasta on nyt kirjaus kaupunkistrategiassa ja päätös siitä, että työ saatetaan loppuun tämän valtuustokauden aikana.” Valtuustokausi kestää vuoteen 2025.
Helsingin edellinen apoli julkaistiin vuonna 2010.
Uuteen apoliin on hahmoteltu neljää pääteemaa tai aihiota, joihin tullaan keskittymään, Harris kertoo. Niitä ovat arjen arkkitehtuuri, julkinen kaupunkitila, ilmasto- ja kestävyysasiat sekä keinot tai metodit, joihin sisältyvät muun muassa viestintä, arkkitehtuurikasvatus ja kilpailut sekä osallisuuskysymykset.
Myös Keravalla on suunnitteilla oma arkkitehtuuripoliittinen ohjelma. Kaupunginhallituksen on tarkoitus päättää ohjelmatyön aloittamisesta piakkoin, kertoo kaupunkisuunnittelujohtaja Pia Sjöroos. Mikäli vihreää valoa saadaan, tavoitteena on, että ohjelma valmistuisi ensi vuoden aikana, jolloin on Keravan satavuotisjuhlavuosi.
”Tällä hetkellä puhumme arkkitehtuuripoliittisen ohjelman sijaan vasta arkkitehtuurikorteista”, Sjöroos täsmentää. Keravan apoli on tarkoitus toteuttaa eräänlaisten toimenpidekorttien muodossa.
”Halusimme löytää pienen kaupungin pienille resursseille sopivan uudenlaisen tavan tehdä vaikuttavaa poliittista ohjelmaa”, Sjöroos sanoo.
Vaikuttavuus tulee Sjöroosin mukaan siitä, että toimenpidekortit suunnitellaan yhdessä asukkaiden ja kuntapäättäjien kanssa, ja ne ovat tarpeeksi konkreettisia ja lyhyitä, niin että kukin toimenpide mahtuu yhdelle kortille.
Muutama korttiaihio on jo suunniteltu. Niiden aiheita ovat muun muassa Keravan taideohjelmat, kestävyys kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa sekä Keravanjoki, ”joka on yksi tärkeä kaupunkisuunnittelun lähtökohta”.
Jokeen liittyviä asukasnäkemyksiä on kerätty muun muassa tarkoitusta varten suunnitellulla jokipelillä.
”Pelillistäminen voi joskus olla helpompi tapa saada asioita sanoitettua kuin jokin perinteisempi kyselyalusta”, Sjöroos sanoo.
Ensimmäiset varsinaiset toimenpidekortit voisivat valmistua heinä-elokuun vaihteessa pidettäville Uuden ajan rakentamisen festivaaleille, joilla on tarkoitus käsitellä myös arkkitehtuuripolitiikkaa, Sjöroos suunnittelee.