Hallitus haluaa muuttaa ensi vuonna voimaan astuvaa uutta rakentamislakia muun muassa purkamisluvan edellytysten osalta. Myös rakentamis- ja purkamislupien valitusoikeutta aiotaan kaventaa tuntuvasti.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on tekemässä muutoksia viime vuonna eduskunnassa hyväksyttyyn rakentamislakiin, jonka on määrä astua voimaan ensi vuoden alussa. ”Korjaussarjaksi” kutsuttu muutosesitys on parhaillaan lausuntokierroksella.
Vuodesta 2018 asti valmisteltu rakentamislain uudistus saatiin valmiiksi ja hyväksyttiin eduskunnassa viime vuonna. Suomen arkkitehtiliiton arkkitehtuuripolitiikan erityisasiantuntija Heini Korpelainen pitää poikkeuksellisena, että uusi hallitus aikoo muuttaa eduskunnan vasta hyväksymää lakia.
Hallitus aikoo esittää muutoksia useisiin uuden lain pykäliin. Esimerkiksi hiilijalanjäljen laskemista ei tulevaisuudessa vaadittaisi korjaushankkeilta ja omakotitaloilta. Korpelaisen mielestä ehdotus on ilmastonmuutoksen kannalta askel huonompaan suuntaan.
Hiilijalanjälkilaskelmien edellyttäminen myös korjaushankkeilta helpottaisi korjaamisen ja uuden rakentamisen hiilijalanjälkien vertailua ja tekisi näkyväksi eri vaihtoehtojen ilmastovaikutukset, Korpelainen perustelee.
”Kokonaisuutena korjausrakentaminen on iso alue. Vaatimus hiilijalanjälkilaskelmista koskisi joka tapauksessa vain laajamittaisia korjaushankkeita, joihin vaaditaan rakennuslupa, ei esimerkiksi kylpyhuoneremontteja”, Korpelainen huomauttaa.
Myöskään omakotirakentamisen kohdalla Korpelainen ei näe etua hiilijalanjälkilaskelmista luopumisessa.
”Meillä rakennetaan vuosittain paljon erillistaloja, siksi niidenkin päästöillä on merkitystä. Valtaosa erillistaloista tulee nykyään talopaketteina talotehtailta, missä laskelmat olisi helppo tehdä.”
Jos hallituksen muutosehdotukset menevät läpi, myös rakennusten purkaminen on tulevaisuudessa nykyistä helpompaa. Erityisen huolestuttavana Korpelainen pitää sitä, että helpotukset kohdistuvat myös suojeltuun rakennuskantaan.
Arkkitehtiliiton näkemyksen mukaan purkamista pitäisi pyrkiä välttämään sekä rakennusperinnön säilymisen näkökulmasta että vähemmän arvokkaan rakennuskannan kohdalla erityisesti ilmastosyistä. Purkamisen syy on useimmiten uuden rakentaminen, mikä lisää hiilipäästöjä verrattuna siihen, että vanhat rakennukset korjattaisiin tai muokattaisiin uuteen käyttöön.
”Muutosehdotuksen mukaan rakennuksen purkamiselle asemakaava-alueella tulee aina myöntää lupa, jos kaava, joka ei ole vanhentunut, sen sallii, eikä rakennusta ole lain nojalla suojeltu”, Korpelainen tiivistää.
Asemakaavaa pidetään vanhentuneena, jos se on ollut voimassa yli 13 vuotta mutta edelleen suurelta osin toteuttamatta. Tähän asti niiden sisältämiä suojelumerkintöjä on silti pidetty sitovina.
Viime vuonna hyväksytyn rakentamislain mukaan purkuluvan edellytyksenä on, ettei purkaminen saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelun tavoitteiden saavuttamista. Laissa on myös pykälä, jonka mukaan purku- ja korjaushankkeissa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.
Hallituksen muutosehdotuksesta molemmat vaatimukset on poistettu.
Jatkossa myös asemakaavalla suojellun, kunnan omistaman rakennuksen voi purkaa, jos se ”ei ole teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti korjattavissa”, purkumateriaaleja kierrätetään, ”rakennuksella ei ole enää kulttuurihistoriallista arvoa” ja se ”ei ole valtakunnallisesti merkittävä”.
”Tähän asti kaikkia kiinteistönomistajia on kohdeltu laissa tasa-arvoisesti, ja kunta on vain yksi omistaja muiden joukossa. Nyt voi käydä niin, että suojeltu rakennus siirtyy kunnan omistukseen yhdellä eurolla, jolloin sen saa purkaa”, Korpelainen sanoo.
Voi käydä niin, että suojeltu rakennus siirtyy kunnan omistukseen yhdellä eurolla, jolloin sen saa purkaa.
Viime vuonna hyväksytyn lain mukaan rakentamis- tai purkuluvasta voivat valittaa ely-keskus, museoviranomainen ja rekisteröidyt yhteisöt, joiden toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen ja rakennetun ympäristön laatuun vaikuttaminen.
Muutosehdotuksessa valitusoikeutta rajataan merkittävästi. Rakennus- ja toteuttamisluvasta saisivat jatkossa valittaa ainoastaan museoviraiset ja vain, jos rakentaminen johtaa valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän suojellun rakennuksen purkamiseen. Purkamisluvasta valittaminen sallittaisiin museoviranomaisille sekä ely-keskuksille silloin, kun kyseessä on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä kohde.
”Esimerkiksi Arkkitehtiliitolla tai rakennusperintöjärjestöillä ei olisi enää lainkaan valitusoikeutta. Tässä täytyy lisäksi ottaa huomioon se, että rakentamislaista on jo poistettu valitusoikeus kuntalaisilta. Jos se nyt viedään myös yhteisöiltä, kuka lupien oikeellisuutta esimerkiksi kulttuuriperinnön kannalta valvoo?” Korpelainen ihmettelee.
Juttuun on haastateltu myös erityisasiantuntija Pia Selroosia.