Jos hallituksen esitys suunnittelijoiden ja työnjohtajien pakollisesta pätevyyden toteamisesta menee läpi, kyseessä on iso muutos nykyiseen. Tähän asti arkkitehdin ammattia ei ole Suomessa säännelty.
Maankäyttö- ja rakennuslakiuudistuksen loppumetrit lähestyvät. Hallituksen esitys rakentamislaiksi on eduskunnan käsittelyssä parhaillaan.
Vielä kesälomien aikaan ympäristöministeriö lähetti lausunnoille kokonaisuuteen kuuluvia lakiesityksiä, joista yksi koski rakennushankkeiden suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyksien toteamista. Yleisessä keskustelussa lakiesitys – viralliselta nimeltään esitys laiksi rakentamislain mukaisten rakentamisen luonnollisten henkilöiden pätevyyksien toteamisesta – on jäänyt vähäiselle huomiolle.
Jos esitys hyväksytään, se tekee suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyden toteamisesta Suomessa pakollista. Sen myötä rakennussuunnittelusta ja pääsuunnittelusta tulisi Suomessa säänneltyjä tehtäviä ja näiden tehtävien harjoittajista – myös arkkitehdeista – säännellyn ammatin harjoittajia. Tämä olisi iso muutos nykytilanteeseen.
Pakollinen pätevyyden toteaminen ei sinänsä ole huono asia. Huolta sen sijaan herättää, miten se tullaan toteuttamaan.
Suuressa osassa maailmaa arkkitehdin ammatti on säännelty ammatti. Pohjoismaissa näin ei kuitenkaan ole ollut. Meillä on lähdetty siitä, että yliopistokoulutus, pitkät opintoajat ja opintojen ohella tehtävät työt pätevöittävät arkkitehdin ammatin harjoittamiseen. Opiskeluajan rajaamisen myötä tilanne on muuttunut.
PERUSTEEKSI esitykselle on nostettu pyrkimys keventää kuntien rakennusvalvontojen työtaakkaa ja yhtenäistää rakennusluvan yhteydessä tehtävää suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyden arviointia. Tavoitteet ovat lähtökohtaisesti kannatettavia, mutta esitys pätevyyden toteamisesta herättää tässä vaiheessa enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia sen toteutuksesta ja todellisista vaikutuksista.
Pätevyys rakennussuunnittelijana tai pääsuunnittelijana osoitettaisiin ympäristöministeriön tai sen valtuuttaman toimielimen myöntämällä rekisteröinnillä. Maksullinen rekisteröinti olisi voimassa seitsemän vuotta kerrallaan ja se julkaistaisiin julkisessa rekisterissä. Ympäristöministeriön vastuulle tulisi myös ulkomaalaisten tutkintojen arviointi ja muualla hankitun osaamisen ja kokemuksen tunnustaminen.
Rakennuslupaviranomainen vastaisi yhä nykyiseen tapaan suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuuden arvioinnista suhteessa kuhunkin hankkeeseen ja sen vaatimuksiin.
Ehdottoman tärkeää on varmistaa, että pakolliseen pätevyyden toteamiseen säädetään riittävä siirtymäaika.
Arkkitehdin ammattipätevyydestä ja oikeudesta harjoittaa ammattiaan EU-maissa säädetään EU:n ammattipätevyysdirektiivissä. Pätevyys todetaan automaattisesti, kun jäsenvaltiokohtaisesti määritellyt kriteerit täyttyvät. Direktiivin mukaan Suomessa suoritettu arkkitehdin yliopistotutkinto takaa oikeuden automaattisen ammattipätevyyden tunnustamiseen toisessa jäsenvaltiossa.
Uudessa lakiesityksessä tätä ei ole huomioitu. Muita avoimia kysymyksiä on muun muassa, miten EU:n ulkopuolella suoritetut tutkinnot ja osaaminen tunnustetaan.
MIKÄLI pätevyyslaki toteutuu, se tulee olemaan suuri kulttuurinen muutos suomalaiselle rakennusalalle. Muutoksen läpivienti edellyttää mittavaa tiedotusta, riittävästi aikaa ja asiantuntevia resursseja.
Lain on määrä astua voimaan vuoden 2024 alusta. Sitä ennen lausunnoille tulevat vielä niin rakentamislakia kuin pätevyyden toteamista täydentävät asetukset. Ehdottoman tärkeää on varmistaa, että pakolliseen pätevyyden toteamiseen säädetään riittävä siirtymäaika.
Toiminnasta tulee syntyä alalle aito, prosesseja sujuvoittava työkalu, joka ei tarpeettomasti lisää byrokratiaa tai muodostu edes hetkelliseksi esteeksi ammatinharjoittamiselle.
Pia Selroos
Kirjoittaja on Suomen Arkkitehtiliiton erityisasiantuntija.
Lue lisää: