Arkkitehti Janne Repo opettaa rakennusarkkitehtiopiskelijoita Savonia-ammattikorkeakoulussa Kuopiossa. Koulutuksen uudelleenkäynnistäminen jakoi aikanaan mielipiteitä arkkitehtikunnassa, mutta paikallisesti sillä on iso merkitys.
Arkkitehti Janne Repo on kotoisin Valkeakoskelta. Paperitehdaskaupungissa lapsuutensa viettänyt Repo arvelikin nuorena, että hänestä tulisi kemisti.
”Ammatinvalintatesteissä kärkeen nousi kemistin lisäksi arkkitehti”, Repo muistelee. ”Kun kysyin opinto-ohjaajalta, millaista arkkitehdin työ on, hän siirsi paperin syrjään ja sanoi, että siinä pitää osata piirtää tosi hyvin. Siinä iässä tietysti tulkitsin, että omat piirustustaitoni eivät olisi riittävät.”
Kemian opinnot Turun yliopistossa eivät kuitenkaan tuntuneet omalta jutulta, joten Repo päätti lähteä opiskelemaan arkkitehtuuria Ouluun. Kävi ilmi, että arkkitehtuuri on muutakin kuin piirtämistä.
”Minulle valkeni, että arkkitehtuuri on jotain kokonaisvaltaisempaa, konkreettisempaa ja kokemuksellisempaa”, Repo sanoo. ”Oulussa oli tosi innostava ja vapaa ilmapiiri, siellä kannustettiin oman tien etsimiseen ja asioiden kyseenalaistamiseen.”
Repo valmistui arkkitehdiksi vuonna 2000, työllistyi ensin Helsinkiin Arkkitehdit NRT -toimistoon ja perusti sitten Kuopioon oman Arkkityypit-arkkitehtitoimiston vaimonsa, arkkitehti Saara Revon kanssa. Repo työskenteli myös Kuopion kaupungin kaavoitusosastolla, kunnes siirtyi opettajaksi Savonia-ammattikorkeakouluun kymmenen vuotta sitten.
”Sillä tiellä olen edelleen. Ohjaaminen ja opettaminen ovat jollain tasolla aina kiinnostaneet minua.”
KAKSI ENSIMMÄISTÄ VUOTTA Savoniassa Repo työskenteli yliopettajana rakennussuunnittelun linjalla. Kun rakennusarkkitehtikoulutus käynnistettiin vuonna 2014, Repo siirtyi sinne. Koulutusta oli järjestetty Suomessa aiemminkin, 1950-luvulta vuoteen 1995 asti, mutta laman ja arkkitehtien työttömyyden takia se lakkautettiin. Vuonna 2014 osaajista oli jo pulaa.
Tänä päivänä rakennusarkkitehteja koulutetaan Savonian lisäksi ammattikorkeakouluissa Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Suomen Arkkitehtiliitto vastusti rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleenkäynnistämistä, sillä liitossa olisi mieluummin haluttu lisätä yliopistotason koulutuspaikkoja.
”Ymmärrän Safan kannan, olen itsekin jäsen”, sanoo Repo, joka työskentelee nykyään Savoniassa yliopettajana ja rakennusarkkitehtikoulutuksen vastuuopettajana.
”Joku voisi ajatella, että olen niin sanotusti vihollisen leirissä töissä. Itse pidän hyvänä asiana ja laadun parannuksena, että koulutusta järjestetään täällä ammattikorkeakoulussa, sillä Kuopiossa ei ole yliopistotason arkkitehtikoulutusta.”
Amk- ja yliopistokoulutuksilla on erilaiset fokukset. Rakennusarkkitehtien koulutus on käytännönläheisempää eikä taiteellista lähestymistapaa painoteta yhtä paljon kuin yliopistossa, Repo arvelee. Hänen mukaansa rakennusarkkitehtiopinnoissa opitaan muun muassa, miten suunnitellaan niin että saadaan insinööritkin ymmärtämään hyvän arkkitehtuurin mukanaan tuomia arvoja.
”Suomessa on mahdollista, että ammattikoulusta valmistunut nuori opiskelee meillä amk-tutkinnon ja voi jatkaa vaikka tohtoriksi yliopistossa. Jos lukeminen ei kiinnosta nuorena, se ei lukitse ovia tulevaisuudessa. Se on säilyttämisen arvoinen juttu.”
Suomessa ammattikoulusta valmistunut nuori voi opiskella amk-tutkinnon ja jatkaa tohtoriksi yliopistossa.
Opettajan tehtävä on innostaa, Savonia-ammattikorkeakoulussa opettava arkkitehti Janne Repo sanoo. Kuva: Petra Tiihonen
VASTUUOPETTAJANA Janne Revon työpäiviin kuuluu luennointia, harjoitus- ja opinnäytetöiden ohjaamista, koulutuksen kehittämistä sekä yhteydenpitoa Savonian yhteistyökumppaneihin.
Opetustehtävien lisäksi Repo tekee suunnittelutöitä Arkkityypit-toimistossa. Hän pitää tärkeänä, että oma ote suunnitteluun säilyy.
”Tämä ala edellyttää, että koko ajan riittää intoa oppia uusia asioita, muuten jämähtää paikoilleen”, Repo sanoo. Saman neuvon hän antaisi myös opiskelijoille.
”Haasteena vain on, että aika ei koskaan riitä kaikkeen. Opetuspuolella tämä tulee esiin konkreettisesti opetussuunnittelussa. Tutkintoon pitäisi pystyä mahduttamaan klassikot ja uudet asiat, joita tulee koko ajan lisää. Se on jatkuvaa tasapainoilua.”
Varsinkin mallintamisen puolella ohjelmauutuuksia riittää. Samoin ympäristöasioista on saatavilla valtava määrä tietoa ja tutkimuksia.
”Pitää tehdä valintoja ja ajatella että näillä pärjää. Tärkeää on oppia taidot kriittiseen ajatteluun sekä uuden tiedon omaksumiseen.”
Informaatiotulvan keskellä Repo tunnistaa huolen opiskelijoiden jaksamisesta. Savoniassa on esimerkiksi kiinnitetty huomiota siihen, etteivät kaikki töiden palautukset olisi samaan aikaan.
”En usko, että ruoskimalla tulee vahvaselkäinen kaveri. Varmaan löytyy niitäkin jotka sen kestävät, mutta meillä ei ole varaa uhrata ihmisten jaksamista pienessä Suomessa – saati sitten Kuopiossa.”