Rakennushankkeessa ei tällä hetkellä ole yhtä toimijaa, jolla olisi vastuu kestävyyskysymyksistä. Rooli sopisi luontevasti pääsuunnittelijalle, kirjoittaa Green Building Councilin asiantuntija Heikki Moilanen.
Ilmastonmuutos ja resurssien kestämätön käyttö vaativat nykyisten toimintatapojemme sekä rakentamisen prosessien uudelleentarkastelua. Alan toimijoina meidän tulee pohtia, miten pystymme omissa rooleissamme parhaiten edistämään kestävää rakentamista.
Yksi arkkitehdin mahdollisista työtehtävistä on rakennushankkeen pääsuunnittelijana toimiminen. Se voidaan joskus mieltää vain lakisääteisenä pakollisten tehtävien ja velvollisuuksien hoitamisena. Pääsuunnittelija voi kuitenkin tehdä myös enemmän kuin määräykset edellyttävät. Tulevaisuudessa pääsuunnittelija voisi ottaa vastuun hankkeen ympäristökestävyydestä.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan pääsuunnittelija vastaa suunnittelun kokonaisuudesta, laadusta ja siitä, että rakennussuunnitelmat täyttävät säännösten, määräysten ja hyvän rakennustavan vaatimukset. Kestävyyden erityiseen huomioimiseen lainsäädäntö ei pääsuunnittelijaa toistaiseksi velvoita.
Laatuun pyrittäessä pitäisi pääsuunnittelunkin tähdätä minimivaatimuksia korkeammalle, eikä laadukkaasta rakentamisesta voi enää 2000-luvun edetessä puhua ilman kestävyysnäkökulman huomioimista.
YMPÄRISTÖKESTÄVYYS tai ilmastonmuutoksen torjunta rakennushankkeen tavoitteena on vielä verrattain uusi asia. Niinpä tilaajilla on vain harvoin selkeitä kestävyystavoitteita hankkeille. Yrityksillä niitä kuitenkin jo on, rahoitus vihertyy ja erilaisia tiekarttoja lanseerataan.
Myös ympäristöluokituksilla pyritään ohjaamaan rakentamista kestävämpään suuntaan. Ne keskittyvät kuitenkin omiin osa-alueisiinsa, mikä ei välttämättä johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, jos kellään ei ole hallussaan kokonaiskuvaa. Hankekohtaisten, selkeiden tavoitteiden asettaminen onkin tästä syystä tärkeää.
Ympäristötietoisella pääsuunnittelijalla voi olla merkittävä vaikutus siihen, millaiseksi rakennus lopulta muodostuu ja mitkä tavoitteet suunnittelua ohjaavat. Pääsuunnittelijan on huolehdittava, että tavoitteet on kirjattu tarkasti ylös sekä välitetty ja viestitty selkeästi suunnitteluryhmälle. Tavoitteiden seuraamiselle on oltava selkeä menettely ja mittaristo.
Tavoitteiden asettamisen lisäksi pääsuunnittelija voi edistää hankkeen kestävyyttä kokonaisuuden hallinnan kautta. Tässä arkkitehtiosaamisesta on paljon hyötyä. Laajat, esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentämiseen tai elinkaariominaisuuksiin liittyvät tavoitteet pirstaloituvat helposti, jolloin kokonaisuus voi hämärtyä ja päädytään vain osakokonaisuuksien minimivaatimusten täyttämiseen.
Myös laskentatietojen läpinäkyvyys korostuu. Tietojen pohjalta tulisi voida hahmottaa, miten eri vaihtoehdot vaikuttavat ympäristöön ja elinkaariominaisuuksiin. Kun pyritään tavanomaista kestävämpään lopputulokseen, tulee vaadittavat lisäresurssit huomioida hyvissä ajoin.
Pääsuunnittelijan tehtävä on hyvin ihmislähtöinen. Vuorovaikutustaitoja sekä omaa ammattitaitoaan hyödyntäen pääsuunnittelija pystyy haastamaan ja kannustamaan hankkeen osapuolia läpi suunnitteluprosessin kestävämmän lopputuloksen saavuttamiseksi. Se vaatii oikeiden kysymysten kysymistä sekä niiden seikkojen esiin nostamista, joita ei erilaisista laskennoista voi suoraan nähdä.
Kestävyysosaamisen ja -johtamisen tarve tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan.
TÄLLÄ hetkellä rakennushankkeissa ei ole yhtä toimijaa, jolla olisi vastuu ympäristökestävyydestä. Pääsuunnittelijat voisivat nykyistä vahvemmin huolehtia kestävyysnäkökulman esilläpidosta, tunnistaa merkittävimmät kokonaisuuteen vaikuttavat prosessit ja varmistaa suunnitteluryhmän mahdollisuudet niiden toteuttamiseksi. Kestävyysosaamisen ja -johtamisen tarve tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan. Tarjolla on sekä vaikutus- että liiketoiminnallisia mahdollisuuksia koko arkkitehtikunnalle.
Hanke- ja tilaajakohtaiset tekijät vaikuttavat tietysti paljon siihen, millaiset puitteet pääsuunnittelija toiminnalleen saa. Tilaajan tulisikin hyödyntää pääsuunnittelijan osaamista enemmän ja kytkeä tämä hankkeeseen tarpeeksi ajoissa, jotta hänen asiantuntemustaan voidaan hyödyntää jo hankkeen alun merkittävimmissä päätöksissä. Pääsuunnittelijoina toimiville tarvitaan myös lisää koulutusta kestävyyskysymyksistä.
Pääsuunnittelijan rooliin sisältyvä potentiaali rakennetun ympäristömme kestävyyden kannalta tulisi tunnistaa laajemmin. Tämä edellyttää sekä tahtoa tilaajapuolelta että pääsuunnittelija- ja arkkitehtikunnan omaa motivaatiota ja osaamisen kehittämistä.
Kestävyys tulisi nostaa tärkeimmäksi rakentamista ja suunnittelua eteenpäin vieväksi tavoitteeksi.
Kirjoittaja on arkkitehti, joka tutki viime syksynä valmistuneessa diplomityössään pääsuunnittelijan roolia kestävässä rakennushankkeessa ja työskentelee tällä hetkellä asiantuntijana Green Building Council Finlandissa.