Yksikään valtion yli kymmenestä tutkimuslaitoksesta ei toimi rakentamisen parissa. Rakennettuun ympäristöön kokonaisvaltaisesti keskittyvän tutkimuslaitoksen tarve vain kasvaa, kun maankäytön ja rakentamisen lainsäädäntökin on jaettu osiin.
Suomessa on 12 valtion tutkimuslaitosta, joiden ensisijainen tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi.
Näistä yksikään ei toimi erityisesti rakentamisen, kaupunkirakenteen, korjausrakentamisen ja rakennuskulttuurin parissa. Rakennettua ympäristöä kokonaisvaltaisesti ja kattavasti tutkivan ja kehittävän tutkimuslaitoksen tarve vain korostuu nyt, kun maankäytön ja rakentamisen kokonaisuudistus jakaa lainsäädännönkin osiin.
Rakentamislain seuraavassa vaiheessa käynnistyy lain asetusten valmistelu. Asetusten lista on pitkä, ja käynnissä olevan keskustelun perusteella lisää halutaan.
Arkkitehtien koulutus tähtää kokonaisuuksien hallintaan ja pääsuunnittelijan lakisääteinen tehtävä on huolehtia kokonaisuuksien toimivuudesta. Onko tämä mahdollista, kun lainsäädännön ja ohjeistuksen pirstoutuminen jatkuu?
Rakennusalan järjestöt yhdessä ovat useaan otteeseen esittäneet erilaisia koordinoivia toimia ja toimijoita rakennetun ympäristön kehittämiseksi, esimerkiksi rakennetun ympäristön ministeriä tai ministeriötä. Pettyneinä olemme joutuneet toteamaan, kuinka asiat hajoavat ylimmilläkin tasoilla.
Tarvitsemme ehdottomasti foorumin politiikan ja tieteen vuoropuhelulle rakennetun ympäristön kysymyksissä, tarvitsemme rakennetun ympäristön paneelin.
Arkkitehtuurin tieteellinen tutkimus ja tulosten esittäminen rakennetun ympäristön kunnossapitoa ja kehittämistä tukevalla tavalla saattaa tuntua minunlaiseni syvällä yksityiskohtien suossa tarpovan arkkitehdin arjessa kaukaiselta ja vieraalta. Miten avata ja määritellä ei-mitattavia asioita ja arvoja?
Suomessa on viime vuosina kehittynyt uudenlainen, aktiivisesti keskusteleva arkkitehtuurin tutkimuskulttuuri.
Suomessa on viime vuosina kehittynyt uudenlainen, aktiivisesti keskusteleva arkkitehtuurin tutkimuskulttuuri. Aiheet vaihtelevat ilmastotavoitteita toteuttavan yleiskaavoituksen sääntelytarkkuudesta arkkitehtonisen laadun ja asuntojen hinnan suhteeseen. Meillä on erinomaisia tutkimusryhmiä selvittämässä niin hyvän asumisen kriteerejä kuin sanoittamassa muunneltavuuden ja joustavuuden eri asteita. Mitä kestävän kehityksen yleiset tavoitteet merkitsevät silloin, kun ne konkretisoituvat suunnittelun arjessa, miten perustelemme ja arvotamme esittämämme ratkaisut?
Uuden arkkitehtuuritutkimuksen ansiosta meillä arkkitehdeillä on entistä paremmat valmiudet osallistua rakennetusta ympäristöstä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun, myös siihen, kuka on vastuussa ja mikä maksaa. Kannustan perehtymään arkkitehtuuritutkimuksen viimeisimpiin saavutuksiin diplomitöistä ja väitöksistä alkaen. Voimme itsekin yllättyä!