Puheenjohtajalta: Europarlamenttivaaleissa vaikutetaan myös arkkitehtuuriin

Europarlamenttivaalien lähestyessä on syytä tarkastella arkkitehtuurin mahdollisuuksia ja vastuita vaalien jälkeen muuttuvassa Euroopassa. Edellisten vaalien jälkeen olemme kokeneet merkittäviä kriisejä, jotka vaikuttavat vaaliasetelmiin ja äänestyspäätöksiin. Pandemian, ilmaston­muutoksen ja Ukrainan sodan välittömät vaikutukset ovat tuoneet näkyviin useita rakennetun ympäristön muutostarpeita. Osa näistä on tunnistettu aiemmin, osaan on herätty vasta nyt, vaikka jälkeenpäin ajatellen merkit ovat kyllä olleet näkyvissä. 

Resilienssi eli kyky selviytyä ja mukautua jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin on noussut entistä tärkeämpään rooliin niin rakennusten suunnittelussa kuin elinympäristöjemme kehittämisessä, oli näiden muutosten taustalla sitten geopoliittiset kriisit tai ilmastonmuutoksen kiihdyttämät sään ääri-ilmiöt. Maailmanlaajuinen valtataistelu resursseista, geopolitiikka ja ilmastotavoitteet kohtaavat tavoiteltaessa energiariippumattomuutta. Kestävä energia­murros edellyttää paljon muutakin kuin energiatehokkuusdirektiivin mukaisia päivityksiä rakentamislakiin. Tulemme tarvitsemaan myös ratkaisuja, joita ei vielä ole olemassa ja joiden kehittämiseen ei varsin konservatiivisella rakennusalalla aina ole riittäviä valmiuksia – pieni tai jopa hieman suurempikin eurooppalainen tönäisy tai tuki saattaa siis olla tarpeen. 

Huoltovarmuus on ollut paljon esillä viime aikoina. Rakennusten ja teknisten järjestelmien korjattavuus on pitkäaikaisen ympäristön ja kestävän talouden kannalta välttämätöntä. Resurssiviisas ja materiaalipihi korjaaminen ja rakentaminen edellyttävät toimivia uusiokäytön pelisääntöjä niin rakennuksille, rakennusosille kuin rakennusmateriaaleille – Euroopan laajuisesti. Muuntojoustavuuden periaate ei voi ohjata vain uudisrakentamisen suunnittelua ja toteuttamista, vaan se velvoittaa hyödyntämään ensisijaisesti olemassa olevien rakennusten ja ympäristöjen mahdollisuuksia. Älykkäästi tiivistävässä maankäytön suunnittelussa rakennetun ja vihreän säilyttämisen mahdollistaminen on kestävää tulevaisuutta.

Hyvään hallintotapaan kuuluu myös hyvän arkkitehtuurin tuottaminen ja tilaaminen.

Kyetäksemme yhteisiin, laajavaikutteisiin ja omiksi koettaviin päätöksiin meidän on huomioitava kestävyyden ja riskien­hallinnan kokonaisuus, eli ekologisen vastuullisuuden ohella sosiaalinen vastuullisuus ja hyvä hallintotapa. Hyvään hallintotapaan kuuluu myös hyvän arkkitehtuurin tuottaminen ja tilaaminen. Julkisissa hankinnoissa arkkitehtuurin laatu on usein ohitettu viittaamalla EU:n hankinta­direktiiviin. Valitettavan usein kyseessä on kansallinen hankintaosaamisen puute, sillä sen enempää hankintadirektiivi kuin suomalainen lainsäädäntökään ei rajoita laatukriteerien painotusta. Architects’ Council of Europe eli ACE, jonka jäseniä Safa ja ATL ovat, korostaa eurovaalitavoitteissaan kestävän kehityksen lisäksi muun muassa Ukrainan tukemista ja arkki­tehtuurin tilaamisen ohjaamista nykyistä laatuperusteisemmaksi. Eräänä kannustimena voi toimia Espanjassa kesällä 2022 voimaan tullut laki arkkitehtuurin laadusta, joka korostaa arkkitehtuurin monipuolista yhteiskunnallista ja kulttuurista vaikuttavuutta ja laadun merkitystä julkisissa suunnittelupalveluhankinnoissa.

Kuinka arkkitehtisuunnittelu voi ohjata rakennusalaa kohti kestävämpää tulevaisuutta, taloudellisempaa rakentamista ja parempaa elinympäristöä? Tule seuraamaan Safan, ATL:n ja Archinfon järjestämää Eurovaalipaneelia 14. toukokuuta.

Artikkeli on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 2/24.