Järjestö muutti uusiin tiloihin, jäsenmäärä kasvaa ja ymmärrys suunnittelun ja rakentamisen välittömistä vaikutuksista tulevaisuuteen on läpäissyt niin arkkitehtien ammattikunnan kuin valistuneet päättäjät, kirjoittaa Safan puheenjohtaja Asko Takala.
Päättyvä vuosi 2023 on ollut aloitettujen, jatkuvien ja keskeneräisten muutosten aikaa niin Arkkitehtiliitossa kuin sen toimintaympäristössä.
Vuoden teema, luonnon monimuotoisuus, on ollut vaativa – ja innostavakin, kun siihen on alun ihmettelyn jälkeen perehdytty eri tavoin. Niinpä teemaa on luontevaa jatkaa toinenkin vuosi ja tuoda se kaikin mahdollisin tavoin lähemmäs ammattikuntamme työtehtävien kirjoa.
Edellisen vuoden lopussa liittovaltuustossa päätetty muutoshanke on edennyt monin tavoin. Alkuvuoden tilannekartoituksiin, jäsen- ja sidosryhmäkyselyihin, vastattiin aktiivisesti, ja palautteeseen on perehdytty muutosryhmässä ja muissa hankkeeseen eri tavoin kytketyissä ryhmissä tarkasti. Seuraavaksi valmistellaan konkreettisia vaiheittaisia toimenpide-ehdotuksia. Valmistelu on ollut innostunutta ja tuottanut myös selkeitä vaihtoehtoja, joita pääsemme arvioimaan tulevana vuonna.
Safan päättyvän vuoden budjetissa menot ovat toteutumassa suunnitellusti, mutta tulot eivät, kun yleinen taloustilanne on heijastunut ilmoitus-, kilpailu- ja koulutustuloihin. Ilahduttavaa on ollut järjestömaailmassa melko poikkeuksellinen jäsenmäärän kasvu, mistä kiitos kuuluu opiskelijoille ja vastavalmistuneille, joille muutostyön on erityisesti vastattava. Konkreettinen esimerkki liiton taloustilanteen huomioimisesta on Safan, ATL:n ja Archinfon muutto edullisempiin tiloihin.
Ilahduttavaa on ollut järjestömaailmassa melko poikkeuksellinen jäsenmäärän kasvu, mistä kiitos kuuluu opiskelijoille ja vastavalmistuneille.
Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toteutuminen on edennyt eri tavoin. On ideoitu ketterää, paikallisesti toteuttamiskelpoista toimintamallia eli miniapolia. Maankäytön ja rakentamisen uudistamisen osatulos eli rakentamislaki hyväksyttiin eduskunnassa edellisen eduskunnan viimeisissä istunnoissa. Safan kannanotot erityisesti kestävämmän tulevaisuuden mahdollistavista asioista näkyvät vuonna 2025 voimaan tulevassa laissa lopulta varsin hyvin.
Uusi hallitus on syksyllä avannut joitakin lainkohtia asetustyön yhteydessä. Aikataulu on edelleen tiukka, mutta mahdollistaa tarkentavan vaikuttamisen kelpoisuutta, ilmastoselvitystä ja materiaaliselostetta koskeviin asetuksiin. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmiä koskeva erillinen laki tulee voimaan jo vuoden 2024 alussa, mutta sen käytäntöönpanossa riittää töitä niin kaavoituksessa kuin luvituksessa.
Vaikuttaminen alueidenkäyttölain uudistamisen valmisteluun edellyttää jälleen osaamista niin toimistolta kuin vapaaehtoisilta ja omistautuneilta jäseniltämme. Ja sitähän löytyy!
Vuoden aikana ymmärrys suunnittelun ja rakentamisen välittömistä vaikutuksista tulevaisuuteen on läpäissyt niin osaavan ammattikuntamme maailmanlaajuisesti kuin saavuttanut valistuneet päättäjät. Keskustelu purkamisen välttämisestä, olevan ympäristön ja rakennuskannan ylläpidosta, säilyttämisestä ja uuteen käyttöön sovittamisesta haastaa perinteistä tehokkuusajattelua ja tuottavuuslukuja. Miksi säilyttävät ratkaisut lukitaan tiukkoihin tilatehokkuusohjelmiin, kun samaan aikaan uudisrakentamisessa peräänkuulutetaan joustavuutta ja muuntuvuutta?
Kun purku- ja säilyttämiskeskusteluissa yritetään nähdä yksittäistä rakennusta tai hanketta pidemmälle, purkuja perusteleva sanasto on uudistunut 1960-luvulta hämmästyttävästi; nyt saatetaan vedota segregaation vastaiseen taisteluun, viheryhteyksien avaamiseen tai kansalliseen turvallisuuteen.
Niin maankäytön kuin rakennusalan tutkimus- ja kehitystyössä on edelleen tilaa korjaamisen ja kunnossapidon kestäville innovaatioille turvallisen, terveellisen, toimivan Suomen ja koko maailman tarpeisiin.
Asko Takala
Safan puheenjohtaja