Uuden rakentamislain ja sen rinnalla hyväksytyn pätevyyslain myötä rakennussuunnittelijan tehtävistä tulee säänneltyjä työtehtäviä. Vuodenvaihteen jälkeen rakennushankkeen suunnittelijana tai työnjohtajana toimimiseen tarvitaan erillinen pätevyystodistus.
Euroopassa arkkitehdin ammatti on perinteisesti ollut säännelty ammatti, mutta Pohjoismaat ovat olleet tästä poikkeus. Meillä on katsottu, että pitkä ja laadukas yliopistokoulutus ja siitä saatu tutkintotodistus riittävät osaltaan ammattitaidon todistamiseen.
Nyt tähän on Suomen osalta tulossa muutos. Ensi vuoden alusta lähtien arkkitehdeista, tai tarkemmin ottaen rakennushankkeen suunnittelijoista ja työnjohtajista, tulee säänneltyjä ammatteja.
”Näissä tehtävissä pätevyystodistuksesta tulee edellytys ammatin harjoittamiselle. Se on todella iso kulttuurinen muutos”, sanoo erityisasiantuntija Pia Selroos, joka vastaa Safassa pätevyyksistä ja koulutuksista.
Tähän asti kiinteistö- ja rakentamisalalla – toisin kuin vaikkapa sosiaali- ja terveydenhuollossa tai liikenteessä – säänneltyjä työtehtäviä on ollut vain kourallinen, kuten asbestipurkutyöntekijä ja hissitöiden johtaja.
Vuodenvaihteen jälkeen rakennussuunnittelussa ainoastaan niin sanottuja vähäisen vaativuusluokan suunnittelutehtäviä voi tehdä ilman pätevyystodistusta. Ne koskevat lähinnä rakennelmia, jotka eivät vaadi rakentamislupaa, kuten vajat, liiterit ja pienet katokset.
Safan erityisasiantuntija Pia Selroos.
Pelkällä arkkitehdin tutkinnolla ei tähänkään asti ole voinut toimia rakennushankkeen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä, vaan lisäksi on tarvittu soveltuvaa työkokemusta. Sen riittävyys arvioidaan rakennusvalvonnoissa hankekohtaisesti niin sanotun kelpoisuusarvioinnin yhteydessä.
Tämä onkin yksi syy uudistuksen taustalla, Pia Selroos sanoo.
”Pakollisen pätevyystodistuksen toivotaan vapauttavan rakennusvalvontojen resursseja, kun suunnittelijan pätevyyttä ei tarvitse joka hankkeen kohdalla erikseen arvioida.”
Työkokemukseen liittyy myös uudistuksen mukanaan tuoma toinen suuri muutos. Jatkossa niin sanottuihin tavanomaisen vaativuusluokan suunnittelutehtäviin ei enää vaadita lainkaan työkokemusta, kun tähän asti sitä on täytynyt olla kolme vuotta. Rakennussunnittelijan tavanomaiseen pätevyyteen riittää alempi korkeakoulututkinto rakentamisen tai arkkitehtuurin alalta.
”Henkilökohtaisesti en ole tästä työkokemusvaatimuksen poistumisesta kovin ilahtunut. Sen on ajateltu vähentävän hallinnollista taakkaa, mutta saa nähdä vähentääkö se vai päinvastoin lisääkö, jos jälkivalvonnan tarve puolestaan kasvaa.”
Toinen Selroosia huolettava seikka uudistuksessa on pääsuunnittelijan aseman muutos. Tähän asti pääsuunnittelijan pätevyyden on pitänyt olla vähintään yhtä korkea kuin hankkeen vaativin vaativuusluokka. Käytännössä tämä tarkoittaa useimmiten ylempää – yleensä arkkitehdin tai diplomi-insinöörin – korkeakoulututkintoa sekä pitkää työkokemusta suunnittelutehtävistä.
Uuden lain mukaan pääsuunnittelijalta edellytetään ainoastaan ”kykyä suunnittelujen yhteensovittamiseen sekä suunnittelun johtamista”.
”Jatkossa pääsuunnittelijana toimimiseen riittää oman suunnittelualan pätevyystodistus. Pääsuunnittelijan pätevyys jää siis vapaaehtoiseksi pätevyydeksi. Pahimmassa tapauksessa tämä voi rapauttaa koko pääsuunnittelijan roolin ja aseman rakennushankkeessa.”
Jatkossakin rakennusvalvonta voi kuitenkin käyttää omaa harkintaansa vaativimpien hankkeiden pääsuunnittelijan kelpoisuutta arvioidessa.
Pakollisen pätevyystodistuksen toivotaan vapauttavan rakennusvalvontojen resursseja, kun suunnittelijan pätevyyttä ei tarvitse joka hankkeen kohdalla erikseen arvioida.
Pätevyyksistä säädetään erillisessä laissa, viralliselta nimeltään Laki rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta. Tämän niin sanotun pätevyyslain on määrä astua voimaan tammikuussa samaan aikaan uuden rakentamislain kanssa.
Selroosin mielestä lain tavoitteet ovat hyvät: tarkoituksena on vähentää rakennusvalvontojen työtä ja toisaalta tehdä pätevyyden arvioinnista yhdenmukaista. Lain soveltamiseen liittyy kuitenkin vielä avoimia kysymyksiä. Niitä ovat esimerkiksi ulkomaisten tutkintojen rinnastaminen, eli millaista tutkintotasoa mikäkin ulkomailla suoritettu koulutus Suomessa vastaa.
Selroosin mielestä siirtymäajat olisivat nyt tarpeen. Arkkitehtiliitto totesi elokuun lopussa jätetyssä lausunnossaan, että ”Rakentamisen uuden sääntelyn venynyt valmisteluaikataulu ja voimaantulo 1.1.2025 eivät anna alalle ja alan toimijoille juurikaan aikaa valmistautua tuleviin muutoksiin.”
Safa ehdottaa uuteen järjestelmään siirtymiseen puolen vuoden siirtymäaikaa, minä aikana pätevyyden arvioinnin voisi edelleen tehdä vanhan mallin mukaan tutkintotodistuksen ja työkokemuksen perusteella osana hankekohtaista kelpoisuusarviointia.
”Lain edellyttämä pätevyydentoteaminen ei saa vuoden 2025 alussa muodostua esteeksi alan toimijoiden ammatinharjoittamiselle”, lausunnossa todetaan.
Rakentamislaissa on valmiiksi siirtymäsäännös, jonka mukaan kunnan rakennusvalvonta voi todeta hakijan kelpoiseksi suunnittelijaksi ilman pätevyystodistusta uuden lain voimaantulon jälkeenkin, jos hakija on samassa rakennusvalvonnassa todettu aiemmin kelpoiseksi suunnittelijaksi.
”Toisin sanoen aikaisempi hyväksyntä mahdollistaa toimimisen samassa kunnassa jatkossakin ilman erillistä pätevyystodistusta. Mutta jos siirtyy kuntaan, jossa ei ole aiemmin toiminut, todistus on pakko olla.”
Pätevyyslain mukaan ympäristöministeriön on lisäksi mahdollista hyväksyä jo aiemmin vapaaehtoisesti todetut pätevyydet maksimissaan viideksi vuodeksi laillisiksi pätevyyksiksi. Virallista päätöstä tästä ei kuitenkaan vielä ole tehty, Selroos muistuttaa.
Rakennus- ja kiinteistöalan vapaaehtoisia henkilöpätevyyksiä toteava Fise aikoo hakea ympäristöministeriön valtuutusta pätevyystodistuksia myöntäväksi tahoksi.
”Tällä aikataululla ei ole todennäköistä, että joku muu toimija ehtisi enää hakea valtuutusta ennen kuin uusi laki vuodenvaihteessa astuu voimaan”, Selroos sanoo.
Myöhemmin on kuitenkin mahdollista, että pätevyyksiä toteavia tahoja ilmaantuu muitakin.
Vapaaehtoisia pätevyyksiä toteavan Fisen puheenjohtajana aloitti toukokuussa arkkitehti Vepe Erikkilä. Vuodenvaihteen jälkeen pätevyyksien toteamisessa voi olla tiedossa ruuhkaa, Erikkilä arvelee.
”Minunkin pitää muistaa hakea rakennussuunnittelijan pätevyyttä”, Uki Arkkitehdeilla työskentelevä Vepe Erikkilä sanoo. Erikkilällä on Fisen myöntämä pääsuunnittelijan pätevyys, mutta ensi vuoden alusta lähtien tämä ei enää riitä, kun rakennussuunnittelijan pätevyydestä tulee lakisääteinen ja pääsuunnittelija jää vapaaehtoiseksi. Kuva: Wilma Hurskainen
Pätevyydet ja pätevyystodistukset eivät ole rakennusalalla uusi juttu, vaan niitä on voinut hakea jo parisenkymmentä vuotta. Erona entiseen on, että vapaaehtoisuuden sijaan pätevyyden toteamisesta tulee uuden lain myötä pakollista joillain suunnittelualoilla, kuten rakennussuunnittelussa.
Pätevyyksiä myöntää – tai toteaa, kuten virallinen termi kuuluu – kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen ja muiden alan toimijoiden yhdessä perustama yhtiö Fise. Suomen Arkkitehtiliitto on yksi sen 18 omistajasta. Fise ei tavoittele voittoa tai jaa osinkoja, vaan tuotot käytetään toiminnan pyörittämiseen ja kehittämiseen.
Fisen puheenjohtajana aloitti toukokuussa arkkitehti Vepe Erikkilä, joka on ollut yhtiön toiminnassa mukana sen perustamisesta vuodesta 2003 lähtien, aluksi Safan hallituksen edustajana.
Erikkilä haluaa kiirehtiä suunnittelutehtävissä toimivia arkkitehteja hakemaan vapaaehtoista pätevyyttä vielä tämän vuoden puolella, sillä alkuvuodesta voi olla tiedossa ruuhkaa.
”Nyt on viimeinen hetki. Mitään hinta-alennuksia tai muita sellaisia muutoksia ei ole tulossa, jotta hakemista olisi syytä lykätä.”
Niillä suunnittelualoilla, joilla pätevyyden toteamisesta tulee vuodenvaihteen jälkeen pakollista, Fisen aiemmin toteamat vapaaehtoiset pätevyydet muuttuvat automaattisesti lakisääteisiksi, ilman että niitä tarvitsisi erikseen päivittää tai vahvistaa, Erikkilä vakuuttaa.
Rakentamislain vaativuusluokkia ja koulutuksia koskevassa asetusluonnoksessa ehdotetaan alalle myös kahta uutta lakisääteistä suunnittelualaa, maisemarakentamisen suunnittelijaa ja akustiikan suunnittelijaa.
Erikkilän mielestä pätevyyksien toteamisen osalta kriteerit voisivat olla tiukempia kuin mitä lakiin nyt on kirjattu.
”Meidän ammattikuntamme kannalta ne eivät välttämättä ole ihan sellaiset kuin voisi toivoa. Vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa luokassa harkintavalta on kuitenkin viime kädessä rakennusvalvontaviranomaisilla.”
Koska osa vaativuusluokkia ja pätevyyksien toteamista koskevasta tarkentavasta sääntelystä on edelleen kesken ja monia yksityiskohtia ratkaisematta, Fise ei ole vielä jättänyt virallista hakemusta pätevyyksiä toteavaksi tahoksi. Neuvotteluja on kuitenkin käyty jo pidempään, ja kun hakemus saadaan jätettyä, hyväksyntä tulee todennäköisesti nopeasti, Erikkilä uskoo.
Pätevyyden toteamisesta tulee vuodenvaihteessa pakollista, mutta vielä ei siis ole päätetty, mikä taho niitä voi myöntää?
”Jos esimerkiksi Fiseä ei ole silloin vielä hyväksytty pätevyyksiä myöntäväksi tahoksi, niin siirtymäsäännöksen perusteella ainoastaan ne, joilla on rakennusvalvontojen hyväksyntä, voivat toimia suunnittelijoina hankkeissa, ja hekin ainoastaan niissä rakennusvalvonnoissa ja korkeintaan siinä vaativuusluokassa, missä heidät on aikaisemmin hyväksytty.”
Entä jos hanke sijoittuu toisen kunnan alueelle, miten tällaisessa tilanteessa pitäisi toimia?
”Silloin siihen tulee pieni viive.”
Onko todennäköistä, että tulee siirtymäaika, jolloin pätevyyksiä voidaan todeta nykyiseen tyyliin osana kelpoisuusarviointia?
”Todennäköisesti tämä yritetään juosta kasaan nyt syksyn aikana. Realistista on, että tammi-helmikuussa toteamisiin tulee pieni viive. Mutta heti kun ja jos Fise on hyväksytty pätevyyden toteavaksi tahoksi, jo myönnetyt pätevyydet astuvat voimaan.”
Päivittyvä lainsäädäntö on Safan Ammattipäivän aiheena 6.11.
Tutustu myös Arkkitehtiuutisten kokoamaan pätevyyssanastoon.