Tekoäly johtaa tietotyön teollistumiseen, sanoo Turun kaavoituksen kehityspäällikkö Mikael Tómasson.
Turkulainen arkkitehti Mikael Tómasson kiinnostui rakennusalasta työskennellessään Turun ammattikorkeakoulussa. Alun perin myynnin tradenomiksi opiskellut Tómasson pääsi projektityöntekijänä mukaan Kakolan vankilarakennusten uudistamiseen, mistä syntyi innostus arkkitehtuuriin ja kaupunkikehittämiseen.
Työkavereiden kannustamana Tómasson haki opiskelemaan arkkitehtuuria Aalto-yliopistoon ja valmistui arkkitehdiksi vuonna 2022. Hänen diplomityönsä aiheena oli kerrostalojulkisivujen suunnitteluelementtien vaikutus rakennuksen koettuun kauneuteen.
”Yritin diplomityössäni tarttua virtahepoon olohuoneessa eli tutkia, voiko kauneudesta tehdä mitattavan määreen”, Tómasson kertoo. Selvitystyön apuna hän käytti katseenseuranta- ja kyselytutkimusta.
Tutkimuksen mukaan ihmisten silmää miellyttivät esimerkiksi kultaisen leikkauksen mukaan sommitellut ja toisaalta symmetriset julkisivut.
”Jälkikäteen olen verrannut sitä lämpötilaan ja lämmön kokemukseen. En pysty ulkopuolelta arvioimaan, kokeeko joku olonsa kuumaksi tai kylmäksi, mutta pystyn mittaamaan huoneen sisälämpötilan, jonka pohjalta voi tehdä perusteltuja päätöksiä. Toivoisin, että tulevaisuudessa myös kauneudelle löydettäisiin kriteereitä, joita voitaisiin rakentamisessa vaatia.”
Tómasson on vahvasti sitä mieltä, että kauneudesta arkkitehtuurissa pitäisi puhua enemmän.
”Arkkitehtuuri on taidetta, jota on tosi vaikea välttää. Kenenkään ei tarvitse ostaa kotiinsa taidemaalausta, josta ei pidä, mutta jos rakennus on kadulla, se on siinä joka päivä”, Tómasson vertaa. ”Sen takia rakennusalalla täytyisi kuunnella, mitä suuri yleisö on mieltä.”
OPISKELUAIKANA ja valmistumisen jälkeen Tómasson työskenteli Gravicon-nimisestä yrityksessä, joka on erikoistunut tietomalleihin. Yrityksen ilmapiiri kannusti kokeilemaan uusia tekniikoita ja työssä puhuttiin paljon tekoälystä. Sitä kautta myös Tómasson kiinnostui aiheesta.
Vuonna 2023 Tómasson siirtyi Turun kaupungin kaavoitukseen ja työskentelee siellä nykyään kehityspäällikkönä. Hän toimii myös tuntiopettajana Aalto-yliopistossa.
”Turussa kehitän kaavoituksen toimintatapoja Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän eli Ryhdin kanssa yhteensopiviksi. Jo vuonna 2029 kaikkien kaavojen pitää olla tietomallipohjaisia”, Tómasson kertoo.
Omassa työssään hän on hyödyntänyt tekoälyä esimerkiksi kaavoituksen strategian kehittämisessä.
”Se ei mene niin, että pyydän tekoälyä kirjoittamaan strategian puolestani, vaan annan sille pohjatiedot ja kysyn, mitä asioita strategian laatimisessa pitää ottaa huomioon. Tekoäly ei ole kuin Google, jolta kysytään kerran, vaan ennemminkin keskustelukumppani.”
Tómasson seuraa ajankohtaista tekoälykeskustelua esimerkiksi lukemalla ammattilaisten blogeja. Aiheeseen perehtyneet aavistavat, kuinka iso muutos on käsillä.
”Tuntuu, että yhdeksänkymmentä prosenttia ihmisistä ei vielä ymmärrä, mikä merkitys tekoälykehityksellä on.”
Tekoäly kehittyy huimaa vauhtia. Vielä vuosi sitten matematiikan professorit vertasivat sen matematiikkaosaamista alakoululaisen taitoihin, mutta nyt se kykenee jo voittamaan matematiikan olympiakilpailuja, Tómasson kertoo.
Mikael Tómasson näkee suomalaisten arkkitehtien vahvuutena terveen järjen. ”Toivoisin, että arkkitehdit olisivat enemmän äänessä julkisuudessa ja uskaltaisivat projekteissa ottaa vahvemmin kantaa paremman tulevaisuuden puolesta.” Tómasson kuvattiin Turun Kakolassa. Kuva: Pasi Leino
Safan syksyllä 2024 teettämän kyselyn mukaan liiton jäsenet hyödyntävät tekoälyä suunnittelutyössä melko vähän, lähinnä tiedon etsimiseen. Tómassonia kyselyn tulokset eivät yllätä.
Hänen mukaansa tekoälyn käyttö arkkitehtuurissa – niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa – on tällä hetkellä lähinnä tekstinkäsittelyä ja yksittäisten työvaiheiden automatisointia. Tulevaisuudessa se voi mullistaa työn tekemisen tavat täysin.
”Minimissään kyse on tietotyön teollistumisesta. Paljon perusarkkitehtien töitä, kuten parkkipaikkojen suunnittelu tai rakennevahvuuksien laskeminen, tulee todennäköisesti katoamaan.”
On vaikea arvioida, tapahtuuko työelämän muutos viiden vai viidenkymmenen vuoden päästä. Tómasson heittää ilmaan kärjistetyn kysymyksen: tarvitaanko tulevaisuudessa lainkaan ihmisiä suunnittelemaan rakennuksia?
”Jos tietokoneesta saadaan pienellä kuukausihinnalla kaksikymmentä Le Corbusieriä ja Aaltoa suunnittelemaan, niin miksi kukaan palkkaisi koulutettua arkkitehtia? On toki mahdollista, että tekoäly jää nykyiselle tasolle, mutta silti meidän on mahdollista hankkia jo tänään kymmeniä matematiikan professoreita nappia painamalla.”
Suomalainen arkkitehti kuuluu maailman rikkaimpaan viiteen prosenttiin. Meillä on moraalinen velvollisuus tehdä maailmasta parempi paikka.
VAPAA-AJALLAAN Tómasson harrastaa lukemista. Hän kertoo luottavansa Juhani Pallasmaan sanontaan, että arkkitehdin pitää lukea kaikesta muusta paitsi arkkitehtuurista.
Mitä lukuvinkkejä hän antaisi Arkkitehtiuutisten lukijoille?
”Becky Chambersin Ylistys kainolatvoille on ajassamme tarpeellinen esimerkki utopiakirjallisuudesta, ja kaikkien arkkitehtienkin pitäisi lukea Rutger Bregmanin teos Moraalinen kunnianhimo. Hän kiusallisesti muistuttaa, kuinka suomalainen arkkitehtikin kuuluu maailman rikkaimpaan viiteen prosenttiin, ja kuinka meillä on moraalinen velvollisuus tehdä maailmasta parempi paikka.”