Pääkirjoitus: Rakentamisen kulttuuri
Tuoreen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan koko rakennusalan sitoutumista.
Suomen ensimmäinen kansallinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma julkistettiin vuonna 1998 ja Euroopan neuvoston ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen asiakirja kaupunki- ja maaseutuympäristön arkkitehtuurin laadusta muutamaa vuotta myöhemmin. Se oli vasta alkusoittoa.
Hanan aukaisi EU:n kulttuuriministereiden sidosryhmineen vuonna 2018 allekirjoittama Davosin julistus Kohti korkealaatuista eurooppalaista rakennuskulttuuria. Rakennuskulttuurilla (Baukultur) tarkoitetaan julistuksessa kaikkea rakennettua ympäristöä muuttavaa ihmisen toimintaa.
Julistuksen mukaan rakennetun ympäristön ja avoimen maiseman laatu on vaarassa heikentyä kaikkialla Euroopassa, kun otetaan huomioon ”rakentamisen arkipäiväistyminen, suunnitteluun liittyvien arvojen puuttuminen ja kestävyystekijöiden laiminlyönti, kasvottoman yhdyskuntarakenteen laajentuminen, vastuuton maankäyttö, historiallisen kerroksellisuuden heikentyminen sekä alueellisten perinteiden ja identiteettien kuihtuminen”.
Julistus korostaa, että tapamme elää yhdessä ja kehittyä yhteiskuntina liittyy lähtökohtaisesti kulttuuriin. Elinympäristömme muokkaaminen on ennen kaikkea kulttuurinen teko. Allekirjoittajat sitoutuvat muun muassa vaatimaan, että kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta tunnustavat korkealaatuisen rakennuskulttuurin myönteisen vaikutuksen yhteiseen hyvään ja kantavat vastuunsa sen toteuttamisesta. Suomi hyväksyi Davosin julistuksen syksyllä 2021.
Elinympäristömme muokkaaminen on ennen kaikkea kulttuurinen teko.
Julistusta ovat seuranneet eu:n kaupunkipolitiikkaa linjaava uudistettu Leipzigin peruskirja vuonna 2020, Euroopan neuvoston kulttuurin työohjelma 2019–2022 ja raportti Towards a shared culture of Architecture. Se esittelee eurooppalaisia arkkitehtuuripoliittisia asiakirjoja, nostaa esiin esimerkkejä hyvän ympäristön synnyttämiseksi sekä antaa toimenpidesuosituksia muun muassa hankintadirektiivin uudistamiseksi.
Myös Euroopan komission monialainen Uusi eurooppalainen Bauhaus -hanke (2020) edustaa eu:n tavoitetta luoda kauniita, kestäviä ja osallistavia elinympäristöjä.
Tuoreen kansallisen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman valmistelussa on huomioitu edellä mainitut kansainväliset asiakirjat. Lämpimät kiitokset opetus- ja kulttuuriministeriölle, ympäristöministeriölle ja Arkkitehtuurin tiedotuskeskukselle sekä muille valmisteluun osallistuneille.
Safa, Arkkitehtitoimistojen liitto ja Arkkitehtuurin tiedotuskeskus sidosryhmineen tulevat toteuttamaan useita ohjelman toimenpiteistä. Apolin ja EU-tason tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisäksi koko rakennusalan sitoutumista tavoitteiden toteuttamiseen. Toivottavasti kansainväliset arkkitehtuuripoliittiset linjaukset toimivat kimmokkeena myös kaupungeissa ja kunnissa paikallisten apoli-ohjelmien laadinnassa.
Paula Huotelin
Päätoimittaja
Safan pääsihteeri