Pääkirjoitus: Asumisen kestohaasteita
Artikkeli on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 3/2020.
Helpot kysymykset ratkeavat lähes itsekseen, vaikeiden hoito vie aikaa. Jotkin ratkaisut näyttävät siirtyvän ajasta ikuisuuteen, kun yhteiskunnalliset muutokset päivittävät kysymyksenasettelun aina uudestaan. Eräs kestosuosikki aiheiden joukossa on asuminen monine ulottuvuuksineen.
SAFAn julkaisut tarjoavat tärkeisiin aiheisiin mainion aikaperspektiivin. Neljänkymmenen vuoden takaa Arkkitehtiuutisista löytyi vuoden 1980 liittovaltuuston syyskokouksen päätös seuraavan vuoden teemaksi. Se oli asuminen, kuten tänäkin vuonna. Teemaa kerrottiin kehiteltävän Arkkitehtipäiville, ja siihen liittyviä ajatuksia ja ideoita saattoi jäsenkunta toimittaa SAFAn toimistoon. Myöhemmistä numeroista löytyikin SAFAn seminaari Asuminen ja arkkitehtuurin hinta, jonka avasi liiton puheenjohtaja Matti K. Mäkinen otsikolla Asumisen hinta ja laatu. Luentojen aiheita olivat muun muassa Arkkitehtuuri ja elämänlaatu, Asuminen ja ihmisen kasvu ja Eikö arkkitehtuuriin ole varaa.
Sisäasiainministeri J. Koikkalaisen puheenvuorossa syyllisiksi asumisen epäkohtiin lueteltiin eräiden kaupunkien liian nopea kasvu, puutteellinen maapoliittinen lainsäädäntö ja rakennuslain epäkohdat sekä arkkitehtien käsien sitominen niin sanotuista kustannussyistä. Viimeisimmän osalta ministeri peräsi rakentamisen kustannusten syynäysten sijasta avarakatseisempaa asennetta sekä asukkaan ja yhteiskunnan kustannusten tarkastelua. Tilaisuuden yhteenvedossa mainitaan toimenpiteiksi esimerkiksi kaavoitusjärjestelmän kehittäminen ja rakentamisen byrokratian vähentäminen.
Aihe, kipukohdat ja lääkkeet ovat edelleen ajankohtaisia. SAFAssa niitä käsitellään sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista seuraavassa MRL-työryhmässä että teemavuoden ajaksi perustetussa asumisen työryhmässä. Jäsenistöä ovat mietityttäneet muun muassa komeroihin sullottuja vuokra-asujia tuottavat sijoittajavetoiset kohteet.
Asuttavuudelle ei ole numeroita ja raja-arvoja suunnittelun kustannusohjauksessa.
Vilkas pienasuntojen rakentaminen synnyttää kekseliäitä ratkaisuja, kun asuinhuoneita sijoitetaan syvärunkoisiin rakennuksiin ilman suoraa yhteyttä ulkoilmaan. Valoa putkilon perälle johdetaan ikkunallisen välitilan kautta. Aikaisemmin näitä makuutiloiksi etupäässä käytettäviä kolosia kutsuttiin alkoveiksi, nyt asuinhuoneiksi. Pienasuntojen koon pieneneminen, porrassyöttötehokkuus ja suunnitteluratkaisujen yksipuolistuminen nostavat jälleen pohdittavaksi asumisen ja elämisen laatutekijät sekä sosiaalisen kestävyyden, samoin tarpeen määritellä uusiksi asuntoa koskevaa nimikkeistöä.
Mitä on nykypäivän ja tulevaisuuden asuminen? Pieni yksiö pöhinäalueella on todennäköisesti asuttavuudeltaan parempi kuin samankokoinen asunto ilman palveluja jääneessä lähiössä. Asuttavuudelle ei ole numeroita ja raja-arvoja suunnittelun kustannusohjauksessa.
Paula Huotelin