Kävin laivamatkalla Uumajassa, jonka taidekampuksella sijaitsee paitsi arkkitehtiosasto, myös taidemuseo Bildmuseet (Henning Larsen 2009–2012). Bildmuseetin ylimmässä kerroksessa on meneillään Architectures of Transition -näyttely. Transitiolla viitataan näyttelyssä laajasti siihen muutokseen, jonka ihmisen toiminta on saanut aikaan elonkehässä; ilmastonmuutosta, lajien sukupuuttoa ja muuttuvia olosuhteita niin ihmiselle kuin muullekin elämälle. Samalla se tarkoittaa sitä muutosta, johon arkkitehtuurin on taivuttava, jotta se pystyy osaltansa vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin.
Edellä kuvattu muutos on jo nykypäivää arkkitehdin työssä – ja lähitulevaisuudessa se on jo arkkitehdin ammatin kovaa ydintä. Arkkitehdin tulee omalta osaltaan pyrkiä minimoimaan haittavaikutukset ja niiltä osin kun siinä ei onnistuta, sopeutua tulevaan muutokseen niin, että ihmisen ja eliökehän elinolosuhteet säilyvät mahdollisimman hyvinä.
Näyttely kokoaa yhteen näkökulmia ja ratkaisuhahmotelmia kahdeksan pohjoismaisen arkkitehtitoimiston suunnittelumateriaalista. Suomesta mukana on Lundén Architecture Company. Esitetyt hankkeet vaihtelevat sisällöltään ja toteutuskelpoisuudeltaan villisti. Mukana on utopistisia tiiviin kaupunkirakentamisen visioita, futuristisia viherympäristöjä osana asumiskoneita, suunnitelmia energian ja veden kulutuksen ja jätteen tuotannon minimoimiseksi sekä yksityiskohtaisia kehitelmiä puurakenteiden materiaalitehokkuuden optimointiin.
Ei riitä, että osataan laskea hiilijalanjälkeä ja suunnata rakennukset suhteessa auringonpaisteeseen ja vallitseviin tuuliin.
Totuuden nimessä voi todeta, ettei näyttelyn sisällöstä ole tiekartaksi uuteen vähähiiliseen ja kestävään maailmaan – toki ei voi odottaakaan, että se pajatso olisi kerralla tyhjennetty. Pikemminkin Architectures of Transition on sohaisu siihen muutosten viidakkoon, mikä meitä odottaa jo nurkan takana.
Arkkitehdin suunnittelutyön tavoitteiden, metodiikan ja ammattikäytäntöjen on muututtava vastaamaan uuden tulevaisuuden haasteita. Ei riitä, että osataan laskea hiilijalanjälkeä ja suunnata rakennukset suhteessa auringonpaisteeseen ja vallitseviin tuuliin. Suunnittelun eetoksen tulee kohdata uudet vaatimukset syvimmällä tasolla: miten rakennettu ympäristö suojaa ihmistä ja ylläpitää elonkehää.
Tarvitaan koko rakennusalan sitoutumista uudenlaiseen ajatteluun, sillä arkkitehdin työ ei voi toteutua ilman yhteistä näkemystä. Varmaa kuitenkin on, että arkkitehtienkin on tehtävä osansa ja pyrittävä pitkällä tähtäimellä kestävään maailmaan.
Seppo K. Niiranen
SAFAn hallituksen ja EKO-SAFAn johtokunnan jäsen
Architectures of Transition -näyttely jatkuu Uumajan Bildmuseetissa 10. huhtikuuta 2022 asti.